Chat
Chatissakin on säännöt, kyllä. Tässä ne tulevat:
~ Ei saa haukkua!
~ Ei spämmejä!
~ Älä mainosta!
~ Käyttäydy asiallisesti
|
|
|
|
ÄLÄ KIRJOITA TÄNNE TARINOITA!!!!
TARINAT TÄNNE!
| Nimi: Hopeatassu |
22.02.2017 17:32 |
"Minun ideani on.. että... tuota.. Aurinkoviiksi, sinä voisit käydä Suurtähden luona ja kertoa ennustuksesta tai.." mietin.
"Mutta minulla ei ole oppilasta!" kolli vaikeroi.
"Mutta eihän Liitolehti ole kouluttanut Harmaatassua loppuun saakka. Saattaahan Suurtähti valita Nopsahännän!" Jäätassu muistutti.
Pian Kipinätassu saapui leiriin. Hän käveli Pantteriturkin vieressä ja näytti sanoinkuvaamattoman onnelliselta.
Sitten hän tassutteli luoksemme.
"Kuten tiedätte, olen nyt saanut yhdeksän henkeäni ja nimeni on Suurtähti. Nyt on kuitenkin aika nimittää uusi varapäällikkö. Pilviklaanin kissat. Kuulkaa minua kun nimitän uuden varapäällikön", Suurtähti lausahti.
Huomasin Liitolehden katsovan ahneesti päällikköä.
"Lausun nämä sanat Tähtiklaanin edessä, jotta esi-isämme voisivat kuulla ja hyväksyä valintani. Pilviklaanin uusi varapäällikkö on Liitolehti! Mutta vaikka hän ei ole kouluttanut Harmaatassua ihan loppuun saakka, hän on osoittanut olevansa uskollinen."
*Ai niin vai?* mietiskelin.
Kokous oli päättynyt. Liitolehti väläytti minulle ylimielisen katseen, mutta siinä oli myös jotakin muuta, surua?
*Mistä hän nyt on surullinen?* mietin.
*Mutta väliäkö sillä* sanoin.
Seuraavana päivänä istuin Aurinkoviiksen kanssa tuoresaaliskasalla. Huomasin Liitolehden syövän hieman kauempana, ja välillä hän vilkaisi meitä. Hän väläytti aina vihaisen katseen Aurinkoviikseen. Siinä oli silkkaa vihaa ja...
"Mustasukkaisuutta!" henkäisin kovaa.
"Mitä ihmettä?" Aurinkoviiksi kallisti päätään.
"Öh.. ei mitään", naukaisin nopeasti.
"Paitsi", sanoin.
"Aurinkoviiksi", sanoin ja katsoin kollin silmiin.
Ne olivat lumoavat. Koko kolli oli aivan lumoava. Ja olihan hän myös komea.
*Rakastan häntä* mietin.
"Mitä taidan pitää sinusta..", sain sanottua.
"Aurinkoviiksi näytti hölmistyvän.
"Mutta totta kai. Olemmehan me ystävät", hän sanoi.
"En sillä tavalla. Vaan niin kuin.." etsin oikeaa sanaa, "enemmän. Siis pidän sinusta enemmän kuin ystävänä", selitin.
//Aurinko? :3
Sori outo :(
|
|
| Nimi: Kipinätassu |
22.02.2017 15:36 |
Rangaistus oli melkein päättynyt ja saimme jo piipahtaa jonkun toisen kanssa ulkona leiristä. Pantteriturkki oli vienyt minut taas harjoittelemaan. Tällä kertaa taistelemista. Minusta tuntui entistä vahvemmin, että kollilla oli joku toinenkin syy kuin harjoittelu. Katsoin kollin silmiin ja yritin tulkita niiden tunnetta. Yhtäkkiä tajusin, että tunne oli rakkaus. Pantteriturkki rakasti minua. Minäkin taisin rakastaa häntä, en vain uskaltanut sanoa sitä. Pantteriturkki vei minut harjoitteluaukiolle.
"Aloitetaan sitten", kolli sanoi. Nyökkäsin. Pantteriturkki alkoi näyttämään minulle jotain liikettä. Seurasin tarkasti kollin jokaista liikettä ja kun tuli oma vuoroni toistin liikkeen tarkasti.
"Hienosti meni!" Pantteriturkki kehui.
"Minusta tuohon käännökseen pitäisi saada hieman vauhtia", kuulin tutun äänen pensaikosta. Liitolehtihän se sieltä tuli Harmaatassu perässään.
"Sinunhan piti huolehtia leiristä", sanoin kylmästi.
"Kyllä minä nyt saan tänne tulla", Liitolehti sanoi närkästyneenä.
"Me voimmekin lähteä tästä. Harjoittelimme jo tarpeeksi", Pantteriturkki sanoi. Kolli oli ilmeisesti arvannut mitä ajattelin. Lähdimme kävelemään leiriin päin.
*Nyt tai ei koskaan,* ajattelin.
"Pantteriturkki. Minä rakastan sinua", sanoin. Katsoimme toisiamme pitkään hiljaa. Sitten Pantteriturkki vastasi:
"Niin minäkin sinua." Tulin aivan sanoinkuvaamattoman onnelliseksi. Kosketin neniä Pantteriturkin kanssa. Katsoimme toisiamme onnellisina. Sitten jatkoimme matkaamme leiriin. Leirissä juoksin heti muiden ennustuksen kissojen luokse. Nuo miettivät juuri jotain.
"Oletteko edelleenkin samassa pisteessä?" kysyin. Aurinkoviiksi oli kutsunut kaikki yhteen. Kolli oli kertonut unestaan. Sitten Hopeatassu oli keksinyt jotain, mutta samaan aikaan Pantteriturkki oli hakenut minut. En ollut siin kuullut Hopeatassun keksintöä.
"Emme. Mietimme vaan tässä miten toteutamme suunnitelman.", Jäätassu sanoi. Olin juuri aikeissa kysyä mikä suunnitelma oli, mutta sillä hetkellä Suurtaivas tai siis Suurtähti asteli leiriin.
"Kaikki oman riistansa metsästämään kykenevät, saapuvaa tänne klaanikokoukseen", päällikkö kajautti.
"Kuten tiedätte, olen nyt saanut yhdeksän henkeäni ja nimeni on Suurtähti. Nyt on kuitenkin aika nimittää uusi varapäällikkö. Pilviklaanin kissat. Kuulkaa minua kun nimitän uuden varapäällikön", Suurtähti lausahti. Liitolehti katsoi ahneesti päällikköä.
"Lausun nämä sanat Tähtiklaanin edessä, jotta esi-isämme voisivat kuulla ja hyväksyä valintani. Pilviklaanin uusi varapäällikkö on..."
//Hopea? Aurinko? Jää? |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
22.02.2017 12:25 |
Tassuttelin sanattomana rajapartion perässä. Sinitähti oli kuollut. Ja Liitolehdestä tulisi todennäköisesti varapäällikkö.
* Ainakin Suurtaivas luottaa häneen niin paljon, että jättää leirin hänen vastuulleen kun käy vastaanottamassa yhdeksän henkeään. * Aurinkoviiksi ajatteli tuskastuneena.
Aurinkoviiksi halusi olla yksin. Hänen piti miettiä asiaa tarkkaan. Leiriin päästessään Aurinkoviiksi kävi Sinitähden ruumiin yllä.
- Älä huoli. Minä ja ystäväni pelastamme klaanisi, Aurinkoviiksi kuiskasi hiljaa.
Sitten kolli tassutteli nopeasti sotureiden pesään. Aurinkoviiksi yritti saada unen päästä kiinni. Oli enää vain hetki aikaa.
//UNTA//
Aurinkoviiksi istui pienellä aukiolla. Se oli se sama aukio jossa hän oli nähnyt vanhan parantajan. Aurinkoviiksi luuli ensin, että aukiolle ei tulisi ketään, kun Sinitähti astui ulos pensaasta.
- Hei Aurinkoviiksi, naaras naukaisi.
- Hei, Aurinkoviiksi naukui arasti.
Jostain ihmeen syystä häntä ujostutti oman päällikön kanssa puhuminen, varsinkin kun päällikkö oli kuollut.
- Anteeksi, että en uskonut teitä, hopeanharmaa naaras maukui surullisesti:
- Nyt kun olen Tähtiklanissa tiedän kaiken siitä ennustuksesta. Voi olla jo myöhäistä estää Liitolehden ilkeä suunnitelma. Suurtaivas ei ole kuitenkaan vielä saanut yhdeksää henkeään, ja kuten ehkä tiedät minä annan yhden hänen hengistään. Oikeasti en saisi puhua hänelle seremonian aikana, mutta tämä onkin erikoistapaus.
- Miten voimme estää Liitolehden suunnitelman? Aurinkoviiksi kysyi.
- Sinun täytyy keksiä hänen heikko kohtansa, Aurinkoviiksen entinen päällikkö maukui:
- Se on todella helppo huomata. Hänen vahvuutensa. Mikä se on? Niinpä kunnianhimoisuus. Järjestä tilanne jossa Liitolehden kunnianhimoisuus kääntyy häntä itseään vastaan. Silloin voitat.
Sinitähden sanat jäivät kaikumaan metsään.
- Silloin voitat
- Silloin voitat
- Silloin voitat
// HEREILLÄ//
Aurinkoviiksi pomppasi ylös vuoteeltaan. Hän ei ilmeisesti ollut nukkunut kauan sillä jotkin kissat vieläkin makoilivat aukiolla. Aurinkoviiksi juoksi nopeasti oppilaiden pesälle. Onneksi Kipinätassu, Hopeatassu ja Jäätassu eivät nukkuneet vielä.
- Minulla on asiaa, Aurinkoviiksi kuiskasi hiljaa:
- Tulkaa tänne.
Naaraat kömpivät ylös vuoteiltaan.
- Näitkö unen? Hopeatassu kysyi.
- Kyllä, Aurinkoviiksi vastasi:
- Näin Sinitähden. Hän sanoi, että meidän pitää keksiä tilanne jossa Liitolehden vahvuus, eli kunnianhimoisuus kääntyy häntä itseään vastaan.
- Mikä sellainen tilanne olisi? Jäätassu kysyi.
- En tiedä vielä, mutta yritetään miettiä, Aurinkoviiksi naukaisi:
- Sinitähti sanoi, että hän yrittää puhua Suurtaivaalle, mutta emme voi olla varmoja uskooko hän. Mietitään rauhassa hetki. Muistakaa, että tilanne pitää järjestää todella nopeasti. Suurtaivaskin palaa kohta, päällikkönä. Ja sitten hänen on nimettävä uusi varapäällikkö.
- Tiedättekö mitä, Hopeatassu naukui.
- Minulla on idea, mutta se on pähkähullu.
// Hopea? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
22.02.2017 09:47 |
"Kipinätassu. Sinä saat tulla mukaani rajapartioon. Rangaistukseksi ei ole vielä lopussa, mutta olet ollut kiltisti, joten voit tulla", kuulin Sinitähden äänen.
"Selvä!" sanoin innoissani. Seurasin Sinitähteä leirin suuaukolle. Nopsahäntä, Hallatassu ja Kuisketuuli odottivat jo. Sinitähti lähti johtamaan partiota rajalle. Haistelin ilmaa valppaasti. Aurinkoklaanin hajua tulvahti sieraimiini. Se oli aika kummallista, sillä emme olleet vielä rajalla.
"Sinitähti, minusta tuntuu siltä, että Aurinkoklaanilaiset ovat meidän puolellamme rajaa", sanoin varuillani.
"Totta", päällikkö maukui. Hiivimme läheiseen pensaaseen. Aurinkoklaanin Havuturkki, Kastemarja ja Vanilijatassu asettivat hajumerkkejä meidän puolellemme. Ruskatähti ja Kurkisiipi katselivat touhua sivusta.
"Mitä te täällä teette?" Sinitähti kysyi ja astui esiin.
"Asetamme hajumerkkejä. Oletko sokea?" Ruskatähti maukui kylmän rauhallisesti.
"En, olette reviirillämme. Lähdette täältä, vaikka sitten pakottamalla", Sinitähti sanoi.
"Kipinätassu. Meillä ei ole varaa menettää yhtään kissaa. Juokse leiriin ja hae apujoukkoja", Nopsahäntä kuiskasi. Nyökkäsin ja ponkaisin matkaan. Kuulin takanani, kuinka taistelu lähti käyntiin. Kiihdytin tahtiani. Pian saavuin jo leiriin. Liitolehti oli sisäänkäynnillä vastassa.
"Minne noin kova hoppu? Karkasitko Sinitähdeltä?" Liitolehti kysyi ilkeästi ja tukki minulta tien.
"Päästä minut ohi. Pitää puhua Suurtaivaan kanssa", huusin.
"Entä jos en päästä", Liitolehti maukui.
"Nyt on kyse elämästä ja kuolemasta!" huusin niin kovaa kun pystyin. Aukiolla oleskelevien kissojen katseet siirtyivät minuun ja Liitolehteen kissat alkoivat piirittää kollia ja minä pujahdin pois kysymysryöpyn alta. Etsin katseellani Suurtaivasta. Kolli istui kivellä.
"Suurtaivas, Suurtaivas! Aurinkoklaanilaiset ovat meidän puolellamme. Taistelu", huohotin. Suurtaivas kutsui kaikki nopeasti luokseen.
"Pantteriturkki, Liitolehti, Lumiturkki, Utusiipi, Laikkusiipi, Mustatassu", Suurtaivas luetteli kissoja nopeaan tahtiin.
"Ja tulkaa tekin", kolli sanoi katsoen Aurinkoviikseen, Hopeatassuun ja Jäätassuun.
"Näytä sinä tietä", varapäällikkö katsoi minua. Pnkaisin matkaan. Maan tärähtelystä tiesin, että muut seurasivat minua. Juoksin paikalle, missä taistelu oli saanut alkunsa. Siellä minua odotti lohduton näky. Aurinkoklaanilaiset olivat poissa. Sinitähden liikkumaton ruumis lojui maassa.
"Mitä tapahtui?" änkytin.
"Ajoimme Aurinkoklaanilaiset pois ja se oli Sinitähden ansiota. Ruskatähti kuitenkin onnistui viemään Sinitähden viimeisenkin hengen. Vilkaisin Liitolehteen. Kollin ilme oli surullinen, mutta tuon silmät paloivat villisti. Käänsin päätäni.
"Kannetaan hänet leiriin", Suurtaivas sanoi murheellisena. Hän koppasi Sinitähden maasta yhdessä Liitolehden ja Nopsahännän kanssa. Sitten seurueemme lähti tallustelemaan kohti leiriä.
"Tässä käy vielä huonosti", Aurinkoviiksi sanoi. Nyökkäsin murheellisena.
"Minun on lähdettävä nyt Kuukivelle Purotulvan kanssa", Suurtaivas sanoi.
"Liitolehti. Sinä huolehdit klaanin hyvinvoinnista poissa ollessani." Katsoin Aurinkoviikseä, Hopeatassua ja Jäätassua toivottomana.
//Aurinko? Hopea? Jää? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
22.02.2017 08:27 |
Minua huolestutti Harmaatassu. Kolista oli tullut melkeinpä viisi kuuta liian aikaisin oppilas. Aamupennusta ja Raitapennusta tulisi vasta paljon myöhemmin oppilaita. Olihan siinä sekin toivo, että joku meistä tai mieluiten kaksi meistä saisi Aamupennusta tai Raitapennusta oppilaan. Mutta Harmaataasu huoletti minua todella paljon. Liitolehti oli aivan liian kovakourainen Harmaatassua kohtaan. Ja Harmaatassun pitäisi olla vielä Kivimarjan ja muiden pentujen kanssa pentutarhassa. Kivimarjaakin oli vähän huolestuttanut, kun Harmaatassusta oli tehty oppilas. Aamupentu ja Raitapentu taas olivat olleet tosi iloisia, kun heidän veljensä pääsi oppilaaksi. Kävelin aukiolla edestakaisin. Ei ollut mitään tekemistä. Ainoa lohtu oli se, että rangaistuksemme oli kohta lopussa. Pian Liitolehti asteli leiriin Harmaatassu perässään.
"Voinko mennä sisarusteni luokse?" nuori oppilas kysyi.
"Et. Me harjoittelemme nyt", Liitolehti sanoi jämäkästi.a
*Hän haluaa, että Harmaatassu valmistuu nopeasti*, ajattelin.
*Tulee sääli Harmaatassua, kun hän ei saa mennä katsomaan läheisiään* mietin samalla, kun tassuttelin Aurinkoviiksen luokse. Pian Hopeatassu ja Jäätassukin liittyivät seuraamme.
"Liitolehti kouluttaa Harmaatassua liian kovakouraisesti", kuiskasin.
"Eikä hän anna Harmaatassun käydä tervehtimässä läheisiään."
"Kauheaa!" Hopeatassu huudahti.
"Niinpä", sanoin. Juttelimme vähän aikaa ja hajaannuimme taas. Minä suuntasin pentutarhalle. Aamupentu ja Raitapentu hyppelivät iloisesti kivillä. Yhtäkkiä Aamupennun ote lipesi ja pieni naaras alkoi valua alas kiveltä. Kiven alla oli toinen, paljon terävämpi kivi. Sitten Aamupennun käpälät irtosivat kokonaan ja tuo alkoi tippua kohti terävää kiveä. Syöksähdin salamannopeasti eteenpäin ja koppasin Aamupennnun varovasti hampaisiini.
"Olet sankari! Pelastit tyttäreni!" Kivimarja huudahti.
"Vau! Minusta tulee isona sellainen, kun sinusta", Raitapentu henkäisi.
"Kiitos", Aamupentu sanoi hiljaa.
"Minä kerron tästä Sinitähdelle", Kivimarja hehkutti.
"Vahtisitko hetken pentuja?"
"Toki", kehräsin. Katsoin pentuja jaloissani. Aamupentu katseli leiriä hieman pelokkaana, kun taas Raitapentu oli tyontämässä nenäänsä joka paikkaan. Pian Kivimarja saapui takaisin luoksemme.
"Sinitähti odottaa sinua", naaras maukui. Kävelin päällikön pesälle. Matkalla vastaan tuli Liitolehti.
"Mitä nyt olet tehnyt?" kolli kysyi ivallisesti. En vastannut.
"Saako tulla sisään?" kysyin pesän edustalla.
"Sisään vaan", kuului vastaus.
"Olet siis pelastanut pennun tänään", päällikkö totesi.
"Kyllä, Aamupennun", sanoin.
"Minkälainen tämä tilanne oli?" Sinitähti kysyi.
"No pennut leikkivät kivillä ja sitten Aamupennun ote lipesi. Hän alkoi pudota kohti terävää kiveä. Minä satuin olemaan siinä lähellä, joten nappasin hänet kiinni", kerroin.
"Hienoa! Suorastaan mainiota!" Sinitähti maukui.
"Saatte taas lyhennyksen rangaistukseenne. Nyt sitä on jäljellä enään viikko", päällikkö sanoi.
"Kiitos!" sanoin ja kumarsin. Suorastaan pompin ulos pesästä. Enään viikko!
"Arvatkaa mitä. Olin tänään pentujen kanssa. Aamupentu ja Raitapentu hyppelivät kivillä. Sitten Aamupentu alkoi pudota kohti terävää kiveä. Minä koppasin hänet kiinni ja Sinitähti lyhensi rangaistustamme taas. Nyt se kestää enään yhden viikon", riemuitsin.
"Mitä te täällä pälätätte?" kuulin Liitolehden äänen.
"Juttelemme siitä, kun Sinitähti lyhensi rangaistustamme, taas", Jäätassu sanoi. Liitolehti katsoi meitä tyrmistyneenä.
"Vai niin", hän äyskäisi. Sitten kolli kääntyi kannoillaan ja marssi pois.
"Minulla olisi teille kaikille vähän asiaa", kuulin tutun äänen takanani. Sinitähti. Seurasimme päällikköä tuon pesään.
"Miksi te sabotoitte hänen arviointiaan?"
//Aurinko? Hopea? Jää? |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
21.02.2017 20:49 |
Aurinkoviiksi, Jäätassu, Hopeatassu ja Kipinätassu katselivat voimattomina kun Sinitähti kiipesi suurkivelle ja huusi:
- Tulkoon kaikki oman riistansa metsästämään kykenevät suurkivelle klaanikokoukseen!
Nelikko raahusti vastahakoisesti aukiolle. He kerääntyivät kauimpaan nurkkaan pieneksi rykelmäksi.
- Voimmeko tehdä enää mitään, kun Liitolehdellä on oppilas? Hopeatassu kysyi voimattomasti.
- Kyllä meidän pitää jatkaa yrittämistä, Jäätassu naukaisi varmasti:
- Vasta sitten kun Liitolehti on päällikkö kaikki on menetetty, tai ei välttämättä silloinkaan. Meidän täytyy jaksaa yrittää. Saada merkkejä Tähtiklaanilta ja sen sellaista.
- Jäätassu on oikeassa, Kipinätassukin naukui:
- Ei kaikkea ole vielä menetetty vaikka tilanne näyttääkin toivottomalta.
Tämän enempää he eivät ehtineetkään jutella sillä Sinitähti aloitti puheensa.
- Harmaapentu, astu esiin, päällikkö naukui.
Pentu tassutteli ujosti esille.
- Olet saavuttanut jo melkein kuuden kuun iän, ja olet valmis soturioppilaan koulutukseen, Sinitähti naukui:
- Tästä päivästä aina siihen päivään jona ansaitset soturinimesi, kutsuttakoon sinua Harmaatassuksi. Sinun mestarisi tulee olemaan Liitolehti. Toivon, että Liitolehti siirtää kaiken tietonsa sinulle. Tule tänne Liitolehti.
Liitolehti asteli pöyhkeästi rivistä kuin kukko rintaansa röyhistäen.
- Liitolehti, Sinitähti jatkoi:
- Olet valmis ottamaan oppilaan. Olet saanut hyvää koulustusta Nopsahännältä, ja olet osoittanut olevasi rohkea ja hyvä taistelemaan. Toivon, että Liitolehti siirtää kaiken tietonsa tälle nuorelle oppilaalle.
Aurinkoviiksi, Hopeatassu, Jäätassu ja Kipinätassu ummistivat silmänsä ja toivoivat jotain, vaikka auringonpimennystä tai maanjäristystä. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut. Aurinkoviiksi raotti silmänsä juuri aikaisin, että hän ehti näkemään kun Liitolehti ja Harmaatassu koskettivat toisia nenillään.
- Harmaatassu, Harmaatassu, koko klaani hurrasi Liitolehti etunenässä. Seremonian jälkeen Liitolehti asteli nelikon luo kuin päällikkö ja tuhahti vahingoniloisesti:
- Vai en saisi oppilasta, no tässä sitä nyt ollaan. Minulla oppilas teillä ei. Minusta tulee varapäällikkö teistä ei.
Sitten Liitolehti käännähti kannoillaan ja marssi hurraavaan väkijoukkoon. Aurinkoviiksi katsoi Hopeatassua, Jäätassua ja Kipinätassua avuttomasti. |
|
| Nimi: Kipinätassu |
21.02.2017 18:08 |
Katselin surullisena, kun etsintäpartio lähti leiristä olisin halunnut olla mukana. Kivimarja oli todella järkyttynyt. Harmaapentukin oli ollut peloissaan.
"Näitkö sinä mitään?" kysyin pennulta.
"En, mutta luulisin, että joku tuli pesään. Luulin, että Aamupentu ja Raitapentu olivat heränneet, mutta ilmeisesti asia ei ollut niin. Aamulla näin isoja tassunjälkiä maassa", Harmaapentu sanoi peloissaan.
"Selvä, kiitos", sanoin.
*Minulla on omat epäilykseni asiasta*, ajattelin samalla, kun menin Aurinkoviiksen, Jäätassun ja Hopeatassun luokse.
"Luulisin, että Liitolehti on vienyt pennut pois leiristä. Hän varmaan olettaa saavansa palkkion, jos tuo pennut takaisin leiriin. Nopsahäntä ja Liitolehtihän olivat ensimmäisinä ilmoittautumassa etsintäpartioon", kuiskasin.
"Mutta me emme voi estää tätä mitenkään. Mieti jos hän vaatii Harmaapentua heti oppilaakseen. Meidän olisi päästävä pois leiristä ja etsittävä pennut", Aurinkoviiksi maukui.
"Rangaistusta on kuitenkin vielä aika paljon jäljellä", Hopeatassu sanoi.
"Meidän on yritettävä lyhentää sitä", Jäätassu sanoi päättäväisesti.
"Ollaan vaan ystävällisiä ja autetaan kaikkia", sanoin.
"Ja siivotaan pesiä", Hopeatassu nyrpisti nenäänsä.
"Meidän pitää näyttää siltä, että teemme sitä täysin vapaaehtoisesti. Muuten Sinitähti epäilee jotain ja pidentää rangaistustamme", Aurinkoviiksi sanoi.
"No yritetään", sanoin ja suuntasin parantajan pesälle.
"Hei voninko olla avuksi?" kysyin Purotulvalta.
"Toki, vie vain nämä unikonsiemenet Kivimarjalle ja Harmaapennulle. Kivimarjalle kaksi ja Harmaapennulle puolikas", parantaja naukui. Otin siemenet varovaisesti käpälälleni. Kuljin hitaasti pentutarhaan.
"Purotulva pyysi teitä ottamaan nämä unikonsiemenet", sanoin Kivimarjalle.
"Kiitos", naaras maukui. Annoin Harmaapennulle puolikkaan ja Kivimarjalle kaksi unikonsiementä aivan niin kuin Purotulva oli sanonutkin. Kun palasin parantajan pesälle Näätätassu oli minua vastassa.
"Hei, oletkos tullut varastamaan paikkani?" oppilas vitsaili.
"En, kunhan auttelen", sanoin hilpeästi. Purotulvalla ei ollut minulle enään hommia joten kävelin aukiolle. Alkoi olla jo ilta joten ryömin pesään. Sain nopeasti unta.
//Unta//
Kuljin joen rannalla. Istahdin veden ääreen. Tarkensin katsettani aaltoihin: pieni harmaa mytty ajelehti virrassa. Katsahdin tarkemmin jokea. Eihän siinä ollut vettä. Verta! Katsoin tarkemmin myttyä. Huomasin, että se oli kissa. Harmaapentu! Siirsin katseeni vastarannalle. Liitolehti seisoi siellä ja nauroi ilkeästi.
//Hereillä//
Minua värisytti. Harmaapentu oli vaarassaa! Juoksin kiireesti ulos ja ehdin nähdä, kun Liitolehti asteli leiriin Aamupentu hampaissaan ja Raitapentu perässään.
"Mistä sinä löysit heidät?"
"Miten sinä löysit heidät?"
"Liitolehti on sankari!"
"Kutsukaa Sinitähti!" kysymysryöppy ympäröi Liitolehden. Kivimarja ja Harmaapentu säntäsivät pentutarhasta ja alkoivat hekin onnitella Liitolehteä. Kolli katsoi ahnaasti Harmaapentua. Minua puistatti. Käännyin ja etsin muut.
"Minä näin unen", sanoin.
"Harmaapentu on vaarassa. Unessa oli verivirta ja virrassa ajelehti Harmaapentu. Vastarannalla oli Liitolehti", sanoin.
"Harmaapennusta ei saa tulla Liitolehden oppilasta!" Hopeatassu huudahti.
"Hänestä on tulossa jo hyvää vauhtia. Meidän on suojeltava Harmaapentua", Aurinkoviiksi totesi.
"Ja hänen lisäkseen meidän on suojeltava Sinitähteä ja Suurtaivasta", Jäätassu maukui.
"Meidän on myös suojeltava Aamupentua ja Raitapentua. Kaiken varalta", Hopeatassu lisäsi.
"Ja meidän on estettävä Liitolehden varapäälliköksi pääsy", minä sanoin. Siirryimme katsomaan Liitolehden vastaanottoa ja näimme juuri parahiksi, kun Sinitähti asteli kollin luokse.
"Ansaitset palkkion", Sinitähti maukui.
"Mitä haluaisit?"
"Haluaisin Harmaapennun oppilaaksi. Nyt heti"
//Aurinko? Hopea? Jää? |
|
| Nimi: Hopeatassu |
21.02.2017 17:06 |
"Oikeastiko?" kysyin.
"Mutta mitä se hyödyttää", kuulin Jäätassun masentuneen naukaisun takaani, "eihän Kivimarjan pennut ikuisesti ole pentuja."
"Mutta kestää kuusi kuuta ennen kuin heistä tulee oppilaita. Ja siihen mennessä, saattaa Sinitähtikin olla kuollut, eihän Liitolehti kuitenkaan ajattele asioita ihan loppuun asti", rohkaisin.
"Vihjailetko, että hän saattaisi tappaa Sinitähden!" Aurinkoviiksi henkäisi.
"Saattaa olla niin. Meidän on suojeltava Sinitähteä, mutta näyttää, mitä Liitolehti tekee. Niin hän voisi karkottaa Liitolehden!" Kipinätassu sanoi.
"Mitäs te puhelette Liitolehdestä?" kuulin ääntä takaani.
"Hei, Paatsamajalka", nau´uin.
Minua hermostutti. Paatsamajalka oli mukava, mutta naaras oli myös Liitolehden emo. Miten hän suhtautuisi asiaan?
"Liitolehti on loistava soturi", hän sanoi.
"Mutta hän joutui suorittamaan kaksi arviointia. Onneksi hän pyysi Tähtiklaanilta apua", soturi henkäisi.
*Vai niin. Nyt se mokoma ketunläjä valehtelee emollensakin* mietin.
//Kipinä? Aurinko? Jää? |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
21.02.2017 16:55 |
Aurinkoviiksi oli juuri käynyt katsomassa Kivimarjan uusia pentuja. Pennut olivat kyllä söpöjä, mutta Aurinkoviiksen oli vaikea iloita pennuista kun hän tiesi, että yhdestä niistä tulisi Liitolehden oppilas. Aurinkoviiksi yritti Kipinätassun, Hopeatassun ja Jäätassun kanssa käyttäytyä normaalisti, mutta silti joku tuli koko ajan kyselemään onko kaikki hyvin. Ja heidän rangaistuksensa vain pahensi asiaa. Kaikki klaanilaiset uskoivat vain, että he olivat kateellisia Liitolehdelle ja siksi yrittäneet sabotoida arviointia. Leirissä ei ollut paljonkaan muuta tekemistä kuin siivota pesiä.
* Voisinkin mennä siivoamaan klaanivanhinten pesän * Aurinkoviiksi ajatteli, muistaessaan, että heidän rangaistustaan oli lyhennetty, koska Kipinätassu oli oma-aloitteisesti oppilaiden pesän makuualuset.
Niinpä Aurinkoviiksi lähti kohti klaanivanhinten pesää. Sattumalta häntä vastaan tuli juuri se kissa jota hän ei olisi halunnut tavata. Liitolehti.
- Onkos täällä soturi menossa siivoamaan klaanivanhinten kirppuista pesää, Liitolehti irvaili.
Onneksi Malvahäntä sattui paikalle juuri silloin.
- Älä pilkkaa Aurinkoviikseä, Malvahäntä naukui kylmästi:
- Yksi soturin tärkeimmistä tehtävistä on hoitaa omaa klaaniaan. Ja sitähän Aurinkoviiksi juuri tekee.
- Vai tärkein tehtävä puhdistaa kirppuiset klaanivanhimmat, Liitolehti tuhahti halveksivasti.
- Nut tuo saa kyllä riittää, Malvahäntä murahti:
- Saat ihan itse siivota klaanivanhinten pesän.
- Minäkö, Liitolehti toisti tyrmistyneenä:
- Eivät hienot soturit siivoile pesiä.
- Älä valita, Malvahäntä murahti:
- Ja sinä Aurinkoviiksi, vanhempi soturi lisäsi jo lempeämmin:
- Voisit levätä loppupäivän. Olet kunniaksi klaanillesi kun huolehdit siitä.
Tämän jälkeen Malvahäntä poistui. Liitolehti olisi tappanut Aurinkoviiksen jos katse voisi tappaa, mutta onneksi se ei voi. Aurinkoviiksi sen sijaa lähti kulkemaan keveästi kohti oppilaiden pesää, yrittäen löytää sieltä Kipinätassua, Hopeatassua ja Jäätassua. Pian Aurinkoviiksi huomasikin naaraat makaamassa auringossa.
- Hei, Aurinkoviiksi tervehti.
- Hei, kaikki kolme vastasivat.
- Tiedättekö mitä, Malvahäntä passitti juuri Liitolehden siivoamaan klaanivanhinten pesää, Aurinkoviiksi naukui hieman huvittuneesti.
Vakavien naaraidenkin suupielet kääntyivät hymyyn.
- Tästä saadaan jymyjuttu, Jäätassu maukui:
- Niin sanottu " varapäällikkö " käyttää kallista aikaansa pesän siivoamiseen. Luulisi nyt, että kaikki hänen " palvojansa " haluaisivat tehdä sen hänen puolestaan.
- Oletteko keksineet mitään ennustukseen liittyen? Aurinkoviiksi kysyi.
- Eipä oikeastaan, Hopeatassu vastasi alakuloisena:
- Toivottavasti näemme tänä yönä unia.
- Niinpä, toivottavasti, Kipinätassukin säesti.
- No ei murehdita sitä juuri nyt, Aurinkoviiksi maukaisi kolmelle naaraalle:
- Mennäänkö vaikka syömään?
- Sopii minulle, Hopeatassu naukaisi ja nousi ylös. Kun Kipinätassu ja Jäätassukin olivat nousseet ylös nelikko lähti kohti tuoresaaliskasaa. He kaikki söivät vaitonaisina. Kun tuoresaaliit oli tuhottu. Aurinkoviiksi lähti tallustelemaan kohti sotureiden pesää. Kaikkein inhottavinta oli, että Aurinkoviiksi joutui nukkumaan Liitolehden kanssa samassa pesässä. Aurinkoviiksi työntyi sisään sotureiden pesään. Onneksi Liitolehti ei ollut vielä siellä.
* Nukahdan nopeasti niin en ainakaan joudu kuuntelemaan hänen irvailuaan * Aurinkoviiksi ajatteli. Päivä oli ollut kevyt eikä Aurinkoviiksi saanut pitkään aikaan unta. Juuri kun kolli oli nukahtamassa, koko leirin valtasi kauhea rääkäisy.
- Kaksi pentuani on kadonnut, Kivimarja kirkui:
- Aamupentu ja Raitapentu ovat poissa.
* Vain Harmaapentu on jäljellä, ja kenenkähän oppilas hänestä tulee * Aurinkoviiksi ajatteli samalla kun käänsi katseensa Liitolehteen. |
|
| Nimi: Kipinätassu |
21.02.2017 12:56 |
"Mitkä niiden nimet ovat?" kysyin katsellen pieniä pentuja.
"Tämä on Aamupentu", Kivimarja sanoi ja osoitti hännällään pientä ruskeaa naarasta.
"Tämä on Raitapentu", naaras osoitti suurikokoista ruskeaa kollia.
"Ja tämä on Harmaapentu", Kivimarja osoitti roteva harmaata kollipentua.
"Suloisia", kehräsin.
"Pääsenkö sisään?" kuului Nopsahännän ääni.
"Toki", Hopeatassu maukui. Nopsahännän tunki pesään.
"Onko niillä jo nimet?" hän kysyi.
"On. Tämä on Aamupentu, tämä on Raitapentu ja tämä on Harmaapentu", Kivimarja kehräsi.
"Meidän olisi, ehkä parasta lähteä", sanoin. Muut nyökkäsivät ja työnnyimme pesästä ulos.
"Ovatko ne syntyneet?" Liitolehti kysyi, kun olimme päässeet ulos.
"Ovat", sanoin kuivasti. Liitolehti ryömi pesään. Pian kolli saapui pesästä ja juoksi Sinitähden pesälle.
"Nyt hän varmistaa, että saa parhaan oppilaan", tuhahdin. Pian Liitolehti asteli innoissaan luoksemme.
"Nyt, minua ei estä mikään. Varmistin, että saan Harmaapennun oppilaakseni. Ja mitä teihin tulee. Taidattekin tietää sen jo", kolli sanoi ilkeästi. Sitten Liitolehti meni.
"No, toivotaan, että Harmaapentu kunnioittaa soturilakia", huokaisin.
"Kyllä hän kunnioittaa", Jäätassu lohdutti. Liitolehti meni juttelemaan Suurtaivaan kanssa. Pian hän tuli takaisin luoksemme.
"Suurtaivas sanoi, että voisit vaihtaa oppilaiden pesän makuualuset", Liitolehti sanoi minulle. Murahdin Liitolehdelle, mutta hain silti kuuliaisesti sammalta ja aloin vaihtaa vanhoja uusiin.
*Miksi Liitolehti kuvittelee olevansa jo varapäällikkö?* mietin kiukkuisesti. Olin pian valmis ja tassuttelin Suurtaivaan luokse.
"Vaihdoin ne oppilaiden pesän sammaleet", sanoin. Varapäällikkö katsoi minua kummissaan.
"Kiva kun teit sen aivan vapaaehtoisesti", tuo maukui. Raivo kiehahti sisälläni. Liitolehti oli valehdellut minulle. Marssin raivoissani muiden luokse.
"Liitolehti kuvittelee olevansa varapäällikkö, Suurtaivas ei äsken oikeasti sanonut mitään siitä makuualusten vaihdosta", sanoin tuohtuneesti.
"Oikeasti?" Jäätassu kysyi.
"Joo ihan oikeasti", puuskahdin.
"Hän saattaa kyllä olla pian varapäällikkö. Hän voi järjestää väijytyksen Sinitähdelle", Aurinkoviiksi maukui mietteliäästi.
"Niin, mutta Suurtaivas ei välttämättä valitse juuri häntä seuraajakseen", Hopeatassu sanoi epävarmasti.
"Minä kyllä pidän huolen siitä, että valitsee", kuulin Liitolehden äänen takanani. Käännyin.
"Mitä sinä siinä teet?" kysyin.
"Ehkä salakuuntelen teitä", Liitolehti virnuili.
"Sinä senkin..." sihisin.
"No, minua ei kaivata täällä joten lähden johtamaan tuota partiota", Liitolehti sanoi ja lähti pois.
"Onneksi hän meni", sähähdin.
"Niinpä", Aurinkoviiksi sanoi. Mietimme mitä voisimme tehdä Liitolehden suhteen. Yhtäkkiä Sinitähti tuli luoksemme.
"Kipinätassu, tulisitko pesääni?" päällikkö maukui. Mitä minä nyt olin tehnyt? Oliko Liitolehti kannellut minusta jotain? Seurasin päällikköä tuon pesään. Sinitähti käski minun istua.
"Kuulin Suurtaivaalta, että olit siivonnut oma-aloitteisesti oppilaiden pesän", päällikkö maukui.
"Kyllä", sanoin rehellisesti.
"Hienosti toimittu! Saatan lyhentää hieman rangaistustanne", päällikkö kehui. Yllätyin täysin. Liitolehti ei ainoastaan aiheuttanut harmia, hän myös auttoi meitä. Tietämättään.
"Voit mennä", Sinitähti maukui. Kiitin päällikköä ja juoksin muiden luokse.
"Liitolehti auttoi meitä. Sinitähti lyhentää rangaistustamme, koska siivosin sen pesän", riemuitsin. |
|
| Nimi: Kipinätassu |
21.02.2017 09:35 |
Miksi piti olla typeriä rangaistuksia. Ja nyt Liitolehti oli saamassa oppilaankin. Kivimarja oli viimeisillään. Naaras oli muuttanut pentutarhaan. Minun, Aurinkoviiksen, Hopeatssun ja Jäätassun rangaistus oli vasta alussa. Ja pahinta oli se, että Liitolehti irvaili meille koko ajan. Onneksi sentään me neljä olimme leirissä yhdessä ja pystyimme suunnittelemaan uusia siirtoja. Liitolehti kävi joka päivä pentutarhassa katsomassa, miten Kivimarja voi. Kolli halusi ilmeisesti vahvan ja terveen oppilaan. Päätimme, että olisimme tekemättä tyhmyyksiä, niin että Sinitähden olisi lopulta päästettävä meidät ulos leiristä. Se oli kylläkin vaikeaa, sillä Liitolehti härnäsi meitä koko ajan ja kasvatti kiukkuamme. Nyt oli aika varmaa, että Aurinkoviiksi, eikä kukaan muukaan meistä tulisi saamaan oppilasta. Ainakaan lähi aikoina.
"Me olemme jo epäonnistuneet", Hopeatassu sanoi surkeana, kun tapasimme. Olimme aivan epätoivoisia.
"Mitä me voimme enään tehdä?" kysyin.
"Emme mitään", Aurinkoviiksi mumisi.
"Kuulitteko tekin jo, että Purotulvan mukaan Kivimarjan pennut syntyvät ihan pian", Jäätassu sanoi surullisena.
"Tiedätkö kuinka pian?" Aurinkviiksi kysyi.
"No Purotulva sanoi, että ne saattavat syntyä vaikka tänään!" Jäätassu maukui.
"Voi ei", sanoin masentuneena.
"Minun pitää katsoa punkit klaaninvanhimmista", Aurinkoviiksi sanoi ja kääntyi.
"Ja minut käskettiin vaihtamaan makuualuset", Hopeatassu maukui ja kipitti hänkin klaaninvanhimpien pesään.
"Minun piti vaihtaa sotureiden makuualuset", sanoin. Hain tuoretta sammalta ja vein sen souriden pesälle. Aloin ottaa vanhoja aluksia pois ja asettelun tilalle uudet. Kun olin hoitanut hommani vein vanhat aluset pois. Yhtäkkiä kuulin kauhean rääkäisyn. Säpsähdin ja juoksin keskelle aukiota. Rääkäisy oli kuulunut pentutarhasta.
*Pennut syntyvät!* tajusin. Näin Hopeatassun keskellä aukiota. Aurinkoviiksi ja Jäätassu juoksivat hänen luokseen. Menin itsekkin heidän luokseen.
"Pennut taitavat syntyä", sanoin.
"Nyt Liitolehti on entistä lähempänä tavoitettaan", Aurinkoviiksi sanoi. Pian pentutarhassa tuli aivan hiljaista. Hiivimme hiljaa pentutarhalle.
"Saako tulla sisään?" kysyin hiljaa.
"Saa", kuulin Kivimarjan kuiskauksen. Minä ja Hopeatassu astuimme ensin sisään. Kivimarjan vieressä makasi kolme pentua, kaksi kollia ja naaras.
//Hopea? Aurinko? Jää? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
21.02.2017 09:02 |
"Kipinätassu, tulisitko tänne", Utusiipi maukui. Mestari alkoi olla taas entisensä.
"No, mitä asiaa?" kysyin.
"Pantteriturkki haluaisi viedä sinut tänään metsästämään, kun hänellä ei ole omaa oppilasta. Hän halusi vain kokeilla miltä tuntuu olla mestari", Utusiipi kertoi. Kohautin lapojani.
"Kyllähän se minulle sopii", sanoin.
"Hei Kipinätassu", Pantteriturkki maukui.
"Heipä vaan", sanoin. Pantteriturkki johdatti minut metsään.
"Minne olemme menossa?" kysyin ihmeissäni.
"Saat kyllä tietää", kolli sanoi salaperäisesti. Tuo johdatti minut yhä syvemmälle metsään. Pian saavuimme kauniille pienelle aukiolle.
"Täältä saa paljon riistaa, jos vain osaa etsiä", Pantteriturkki sanoi.
"Näyttäisitkö minulle miten saat tuon hiiren kiinni?"
*Katsotaan* ajattelin. Pudottauduin vaanimisasentoon ja lähdin hiipimään hiirtä kohden. Sitten loikkasin hiljaa ja laskeuduin sulavasti hiiren päälle. Taitoin hiireltä niskan.
*Sehän meni jo hyvin* ajattelin iloisesti.
"Mainiota! Nyt saat etsiä riistaa itse", Pantteriturkki sanoi. Nostin korvani valppaasti ja haistelija ilmaa. Nenääni tulvahti variksen haju. Se oli kyllä aika iso lintu, mutta päätin yrittää. Haistamani yksilö olikin tavallista suurempi. Hiivin sitä kohti. Loikkasin sen päälle, mutta se pani vastaan. Onnistuin painamaan variksen maahan. Purin lintua kovaa kaulaan. Varis valahti veltoksi.
"Vau, mikä saalis", Pantteriturkki päivitteli. Katsoin kollin silmiin. Ne näyttivät innokkailta, mutta niissä oli toinenkin tunne. En osannut tulkita sitä.
"Lähdetäänkö jo leiriin? Vai pitääkö minun metsästää vielä enemmän?" kysyin.
"Mennään vaan leiriin", Pantteriturkki sanoi. Minusta tuntui siltä, että kolli oli tuonut minut tänne jostain tietystä syystä. Tuntui siltä, että kolli ei vain ollut halunnut kouluttaa minua. Siihen oli joku toinenkin syy. Pitikö Pantteriturkki minusta? Minä ainakin pidin hänestä. |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
21.02.2017 08:55 |
| Soti toi tarina tuli tohon Hopeatassun päälle. |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
21.02.2017 08:53 |
Hiivin varovasti kohti oravaa. Se ei huomannut minua. Aurinkoviiksi oli juuri saamassa oravan kiinni, kun risu hänen jalkansa alla risahti. Orava hyppeli hieman kauemmaksi, mutta jäi kuitenkin Aurinkoviiksen lähettyville. Aurinkoviiksi jatkoi hiipimistä kohti oravaa. Tuuli oli onneksi kääntynyt Aurinkoviikselle suotuisaksi. Kun Aurinkoviiksi oli tarpeeksi lähellä hyppäämään, hän jännitti lihaksensa ja loikkasi suoraan oravan päälle. Aurinkoviiksi puraisi oravalta nopeasti hengen. Ennen leirille lähtöä Aurinkoviiksi kävi vielä hakemassa rastaan jonka hän oli saanut hieman aikaisemmin.
Aurinkoviiksi tapasi Jäätassun hieman ennen leiriä.
- Saitko hyvin saalista? Aurinkoviiksi kysyi.
- Ihan kohtuullisesti. Ainakin näin lehtikadon ajaksi, valkea naaras naukaisi:
- Toivottavasti leirissä ei ole tapahtunut mitään, varsinkaan nimittämis menoja.
- Niin toivottavasti Liitotassulla ei ole tänään ollut uutta arviointia, Aurinkoviiksi naukaisi epäilevästi.
Kun saalituspartio palasi takaisin leiriin, heitä kohtasi inhottava näky. Liitotassua oli juuri nimitettämässä soturiksi. Aurinkoviiksi kohtasi Liitotassun katseen. Kolli hymyily hänelle inhottavan kaikkitietävästi. Aurinkoviiksi juoksi nopeasti Jäätassun kanssa Kipinätassun ja Hopeatassun luokse.
- Kaikki on menetetty, Kipinätassu naukui surkeasti:
- Miten muka voisimme enää estää häntä?
- Kyllä meidän täytyy ainakin yrittää, Hopeatassu naukaisi päättäväisesti:
- Kyllä me vielä jotain keksimme, eikä Liitotassulla ole vielä oppilasta. Onhan Pilviklaanissa paljon sotureita joilla on oppilas.
Juuri kun Aurinkoviiksi oli ehdottamassa, että he voisivat mennä juttelemaan tarkemmin asiasta johonkin rauhaisampaan nurkkaan, Ruusulehti tuli heidän luokseen.
- Mikäs surukerho täällä on meneillään? Teidän pitäisi iloita uudesta soturista, naaras maukui.
- Kyllä me iloitsemmekin, Hopeatassu naukui:
- Harmittelemme vain kuinka vähän saalista löytyy näin lehtikadon aikana.
- Selvä, Ruusulehti naukui:
- Minä en kyllä olisi hirveän huolissani tästä lehtikadosta. On ollut todella lämmin ilma.
Kun Ruusulehti oli poistunut Aurinkoviiksi naukaisi:
- Mietitään tämä yö tätä asiaa, ehkä keksimme jotain. Ja eihän Sinitähtikään ole nyt ihan heti kuolemassa. Meillä on vielä ihan vähän aikaa.
- Selvä, Jäätassu naukui ja lähti kävelemään oppilaiden pesää kohti.
Kipinätassu ja Hopeatassu lähtivät Jäätassun perään. Aurinkoviiksi kaartoi sotureiden pesään.
* Onneksi Liito.. äh mikälie ei ole vielä täällä * Aurinkoviiksi ajatteli.
Hän pöyhensi hetken paikkaansa ja asettui mukavaan asentoon häntä kuonon päälle. Ensin Aurinkoviiksi ei meinannut saada unta, mutta kohta väsymys vei voiton Aurinkoviiksestäkin. |
|
| Nimi: Hopeatassu |
21.02.2017 08:47 |
"Emme voi tehdä mitään, enää..." sanoin.
Kävelimme vastahakoisesti Suurkiven luo ja istahdimme alas.
"Tänään saan tehdä yhden mieleisimmistä velvollisuuksistani, ja se myös vahvistaa Pilviklaania!" päällikkö aloitti.
*Voi.. jospa vain tietäisit* mietin surkeana.
"Liitotassu, astuisitko eteen", päällikkö jatkoi.
Kollioppilas astui jännittyneenä eteen.
"Onko Liitotassu valmis soturiksi?" Sinitähti kysyi ja käänsi katseensa Liitotassun mestariin, ja tuo nyökkäsi.
*Ei!*
"Selvä. Liitotassu, lupaatko elää soturilain mukaisesti, ja puolustaa tätä klaania - jopa henkesi uhalla?"
Liitotassu vastasi:
"Lupaan."
"Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan sinulle soturinimesi. Liitotassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Liitolehtenä. Tähtiklaani kunnioittaa uskollisuuttasi ja kärsivällisyyttäsi, ja hyväksyy sinut Pilviklaanin täydeksi soturiksi.
"Liitolehti! Liitolehti!" klaani hurrasi uuden soturin nimeä.
"Nyt vartioit yhden yön hiljaa", päällikkö jatkoi.
"Tästä ei seuraa hyvää", kuiskasin Kipinätassun korvaan.
"Minulla on myös toinen uutinen", Sinitähti jatkoi ja höristin korviani.
"Teistä jokainen tietää, että Pilviklaanissa ei ole yhtään pentua. Mutta ilokseni voin kertoa, että Kivimarja odottaa Nopsahännän pentuja! Nyt olen tulossa jo vanhaksi, ja minulla ei ole enää kaikki henkeni käytössäni, ja Suurtaivas on loistava varapäällikköni. Aion antaa yhden pennuista Liitolehdelle, hän on osoittanut olevansa sen arvoinen jaksamalla suorittaa uuden arvioinnin, jonka eräät sabotoivat", Sinitähti sanoi.
*Voi ei!*
Aurinkoviiksi ja Jäätassu olivat jo saapuneet.
"Aurinkoviiksi, Kipinätassu, Jäätassu ja Hopeatassu, tulkaahan pesääni", hän jatkoi, ja klaani alkoi hajaantua.
Monet vilkaisivat meitä kummissaan. Tunsin nahkaani polttelevan. Pelkäsin, että olimme jääneet kiinni.
"No niin, Aurinkoviiksi, aiotko kertoa", päällikkö aloitti tiukalla äänellä.
"Minä tiedän kyllä", hän sanoi silmäillen meitä muita.
"Mutta meillä on siihen hyvä syy", sanoin Aurinkoviiksen puolesta.
"Mikä?"
"Tuota..." En saisi paljastaa ennustusta, mutta olisiko tämä ainut vaihtoehto.
"Me emme pidä hänestä ja..."
"Se ei ole yhtään mikään syy pilata toisen arviointia!" Sinitähti mylväisi niin että säpsähdin.
"Mistä sait tietää?" Kipinätassu henkäisi.
"Ei Liitolehden mestari nyt sokea ole", päällikkö laskeutui istumisasentoon.
"Mutta.. ette voi selvitä tästä ilman rangaistusta", hän sanoi tyynenä.
"Rangaistuksenne on se, että joudutte kaikki lukituiksi leiriin kuukaudeksi", hän sanoi.
//Kipinä? Aurinko? Jää? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
21.02.2017 07:52 |
Haukottelin raukeasti. Oli kulunut päivä siitä, kun olimme sabotoineet Liitotassun arviointia. Hiivin ulos. Aurinkoviiksi ja Jäätassu olivat juuri lähtemässä partioon. Hopeatassu taas lekotteli auringossa. Liitotassukin oli jo hereillä. Kolli tuli luokseni.
"Minulla on tänään uusi arviointi", tuo sanoi.
"Vai niin", yritin sanoa välinpitämättömästi. Kun Liitotassu oli lähtenyt leiristä juoksin Hopeatssun luokse.
"Hopeatassu, Liitotassulla on toinen loppuarviointi. Ja me emme enään voi sabotoida sitä sillä ennsinnäkin hän arvaisi ja toisena hän lähti jo", sanoin huohottaen.
"Mitä me nyt tehdään? Aurinkoviiksi ja Jäätassuhan on partioimassa", Hopeatassu maukui surkeasti.
"En tiedä, mietitään vähän. Ehkä voisimme pysäyttää Liitotassun soturiksi tulemisen", sanoin mietteliäästi.
"Niin, mutta voi olla että se ei käy niin helposti", Hopeatassu maukui.
"Mutta oletko huomannut, että on todella epätodennäköistä, että Liitotassusta tulee varapäällikkö sillä klaanissa ei ole ollenkaan pentuja eikä kukaan tietääkseni odota niitä", sanoin.
"No se on sen ajan murhe, vaikka se ei nyt murhe olekkaan. Meidän täytyy estää Liitotassun soturiksi pääsy", Hopeatassu maukui.
"Miten?!" huudahdin.
"En voi tietää. Mutta pitää yrittää. Mutta sen osaan sanoa, että seremoniassa ei kannata tehdä mitään, jos seremonia siis tulee. Jäisimme siitä varmasti kiinni", Hopeatassu sanoi.
"Selvä", sanoin.
"No, mietitään sitten", Hopeatassu maukui. Mietimme ja mietimme. Pitkään. Lopulta Hopeatassu sanoi:
"Olisikohan järkevää odottaa Aurinkoviikseä ja Jäätassua? Onnistuisihan tämä paljon paremmin, jos hekin olisivat mukana. Meiltä tämä ei tahdo onnistua kauhean hyvin. Neljät aivot on parempi, kun kahdet"
"Ehkä. Emme kuitenkaan tiedä milloin he saapuvat", sanoin surkeasti.
"Nyt ei taida enään mikään auttaa", Hopeatassu sanoi ja viittilöi hännäällään leirin sisäänkäyntiä, kohti. Liitotassu asteli juuri sisään aikamoinen saalis suussaan.
"Eikä", tuhahdin. Odotimme turhautuneina kun Liitotassun mestari kävi kertomassa uutiset Sinitähdelle.
"Kaikki oman riistansa metsästämään kykenevät, tulkaa tänne klaanikokoukseen!" Sinitähti kajautti kutsun ilmoille. Katsoin Hopeatssua toivottomana. Olisin halunnut olla Aurinkoviiksi tai Jäätassu. Kaukana leiristä.
//Hopea? |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
20.02.2017 21:32 |
Liitotassu asteli leirissä edestakaisin. Hänen arviointinsa alkaisi pian. Myös Aurinkoviiksi tiesi sen. Liitotassusta ei saisi tulla soturia. Muuten hän tuhoaisi koko klaanin. Aurinkoviiksellä oli kaksi vaihtoehtoa. Joko hän menisi kertomaan Sinitähdelle ja yrittää vakuuttaa koko klaani siitä, että Liitotassusta ei saisi tulla soturia, tai hän voisi yrittää sabotoida Liitotassun arvioinnin. Aurinkoviiksi päätti valita jälkimmäisen vaihtoehdon. Jos klaani ei uskoisi Aurinkoviikseä hänet voitaisiin karkoittaa Pilviklaanista. Aurinkoviiksi viittasi hännällään Kipinätassun, Jäätassun ja Hopeatassun luokseen.
- Meidän täytyy pilata Liitotassun arviointi, Aurinkoviiksi naukui.
- Selvä, Hopeatassu naukaisi:
- Mutta meidän täytyy olla nopeita, sillä Liitotassu ja hänen mestarinsa lähtevät arviontiin aivan pian. Mene sinä Kipinätassu joen reunaan. Aurinkoviiksi, sinä voisit varmistaa Aurinkoklaanin rajan ennen suurtammea. Sinä Jäätassu voisit katsoa Aurinkoklaanin rajan suurtammen jälkeen. Minä varmistan kuusikon reunan. Säikytetään kaikki saalis pois. Ja yritetään pysyä piilossa. Lähdetään kuitenkin pian, että ehdimme asemiimme ennen Liitotassua.
Kaikki neljä kissa luikahtivat ulos leiristä. Aurinkoviiksi kaartoi Aurinkoklaanin rajalle Jäätassun kanssa. Kun kissojen tuli aika kaartaa eri suuntiin, Jäätassu kääntyi Aurinkoviiksen puoleen ja naukui:
- Onnea, nähdään sitten leirissä.
- Nähdään, Aurinkoviiksi maukui.
Aurinkoviiksi oli jo jonkin aikaa odottanut pusikossa kun Liitotassu luikahti ulos vastapäisestä puskasta. Aurinkoviiksi huomasi pienen myyrän joka puuhasteli ruohikossa. Liitotassukin oli huomannut sen. Kolli oli hiipimässä myyrää kohti. Aurinkoviiksi astui lahon kepin päälle, joka risahti äänekkäästi. Myyrä katosi nopeasti koloon. Liitotassu kohautti lapojaan ja katosi takaisin puskaan. Aurinkoviiksi lähti takasin leiriä kohti. Liitotassu ei tulisi takaisin tuonne.
Leirissä Aurinkoviiksi odotti Liitotassua. Vihdoin kolli pujahti leiriin. Tyhjin käpälin.
* Hienoa * Aurinkoviiksi ajatteli:
* Muutkin ovat onnistuneet tehtävässään * |
|
| Nimi: Kipinätassu |
20.02.2017 18:56 |
Hätkähdin hereille. Näin Hopeatassun pelokkaan naamaan edessäni.
"Mitä uutta?" kysyin.
"Kerron myöhemmin, pitää herättää Aurinkoviiksi", tuo sanoi. Jäätassu oli jo hereillä. Hiivimme ulos ja Hopeatassu meni sotureiden pesään. Pian hän saapui pesästä perässään Aurinkoviiksi. Lähdimme metsään yhdessä.
"Meidän on ymmärrettävä ennustus muutaman vuorokauden sisällä. Unessa minulle ilmestyi kissa ja se sanoi, että tulee taistelu veri verta vuodattaa ja ennustus on tapahtumassa ja on myöhäistä ymmärtää taistelu voidaan voittaa jos ymmärrämme ennustuksen", Hopetassu pölötti.
"Rauhoitu vähän, me emme ymmärrä kohta puheestasi mitään", murahdin.
"No me tiedämme, että Liitotassu haluaa päälliköksi", Aurinkoviiksi sanoi.
"Tuota... olin samassa partiossa Liitotassun kanssa ja hän sanoi minulle kaikenlaista", sanoin hiljaa. Kaikki kuuntelivat mykistyneinä, kun selostin partion tapahtumia.
"Voi hyvänen aika! Hän auttaa meitä!" Aurinkoviiksi huudahti.
"Aurinkoviiksi, sinun on pakko saada oppilas!" Jäätassu maukui.
"Se ei käy niin helposti", sanoin murheellisena.
"No voihan aina yrittää", Hopeatassu sanoi.
"Hetkonen, onko Sinitähti kuolemassa, jos meillä on vain muutama vuorokausi aikaa? kysyin ihmeissäni.
"Kyllä luultavasti, tai sitten Suurtaivas", Jäätassu sanoi surullisena.
"Ja sitten meitä odottaa tuho, ellemme saa asiaa korjatuksi", Aurinkoviiksi ulvaisi.
"Niin", Hopeatassu myönsi.
"Meidän on yritettävä parhaamme", sanoin määrätietoisesti. Lopulta olimme puhuneet tarpeeksi kauan ja lähdimme leiriin.
"Liitotassusta tulee pian soturi", sanoin kolkosti. Sitten astelimme sisään leiriin.
//Aurinko? Hopea? Jää? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
20.02.2017 18:34 |
Haukottelin nousin pystyyn ja työnsin nenäni ulos oppilaiden pesästä.
"Hei, Kipinätassu! Menisitkö tuohon Pantteriturkin partioon? Ja ota Utusiipi mukaan", kuulin Suurtaivaan äänen.
*Miksi Suurtaivas sanoi, että minun pitää ottaa Utusiipi mukaan? Utusiipihän on minun mestarini eikä toisinpäin*, ajattelin. Kohautin lapojani ja juoksin Utusiiven luokse. Tuo söi pulskaa hiirtä sotureiden pesän edustalla.
"Suurtaivas käski meidät partioon", sanoin naaraalle ja viittilöin hännälläni muiden suuntaan.
"Jaaha selvä", Utusiipi sanoi hajamielisesti. Tuo söi nopeasti hiirensä ja tuli perässäni muiden luokse. Harmikseni Liitotassu oli mukana partiossa. En antaisi kollin pilata partiota. Tuo hymyili minulle ilkeästi.
"Kas kas, vanha ystäväni Kipinätassu", kolli maukui. Pantteriturkki johti partion ulos leiristä. Liitotassu rupatteli tottuneesti sotureiden kanssa. Kukaan ei tullut minun luokseni. Utusiipikin vain jutteli Pantteriturkin kanssa. Höristin korviani ja yritin kuunnella sotureiden keskustelua.
"Kipinätassu... haluaisin... olisi mukavaa..." Pantteriturkki pälätti.
"Toki... mainiota... paljon kiireitä..." Utusiipi hölötti.
*Ei tästä tule mitään* ajattelin turhautuneena. Liitotassu jutteli Ruusulehden ja Paatsamajalan kanssa keskittyneesti jostain. En edes vaivautunut kuuntelemaan keskustelua. Tallustelin partion kannoilla hitaasti. Kun olimme jo melkein takaisin leirissä Liitotassu jättäytyi kanssani perälle.
"Sinä et tule estämään suunnitelmiani. Eikä muuten tule kukaan muukaan", Liitotassu sanoi.
"Kun minusta tulee soturi ja olen kouluttanut oppilaan, pidän huolta siitä, että minusta tulee varapäällikkö. Sitten mikään ei enään estä minua toteuttamasta suunnitelmiani. Ja kun olen päällikkö neljä kissaa saa kärsiä eniten. Arvaat varmaan jo ketkä. Sinä, Aurinkoviiksi, Hopeatassu ja Jäätassu. Ja vain siksi, että te tiedätte", Liitotassu nauroi ilkeästi.
"Hei tulkaahan jo. Minun pitäisi päästä tekemään raportti Sinitähdelle", Pantteriturkki hoputti.
*Ja minun pitää tehdä raportti Liitotassusta Aurinkoviikselle, Hopeatassulle ja Jäätassulle*, ajattelin samalla kun juoksin muiden rinnalle. En halunnut kuulla enään mitään Liitotassun katalista suunnitelmista. Leirissä juoksin heti Aurinkoviiksen luokse.
"Arvaa mitä?" sanoin.
//Aurinko? |
|
| Nimi: Hopeatassu |
20.02.2017 17:57 |
En voinut uskoa, että minä, Jäätassu, Kipinätassu ja Aurinkoviiksi olimme ennustuksen neljä kissaa.
Seuraavana päivänä Kipinätassu tökki minua hereille. Kun raotin silmiäni, hän alkoi tökkimään Jäätassua.
"Meidän on mietittävä, mitä se ennustus todella tarkoittaa", hän supisi minulle kun astuimme ulos pesästä.
Aurinkoviiksi odotti siellä vakavan näköisenä.
Menimme leirin ulkopuolelle hiljaiseen paikkaan ja sitten istuuduimme.
"Millaisia unia olette nähneet?" Kipinätassu kysyi.
"No, minä olen nähnyt unen, jossa Liitotassu oli päällikkö ja hän seisoi Suurkivellä. Kaikki alla olevat kissat olivat kumartuneet, ja sitten kaikki alkoivat taistella omia klaanilaisiaan vastaan. Epäilen, että hän aikoo aloittaa taistelun oman klaaninsa välillä!" huohotin.
"Minä olen nähnyt unen, jossa joku tuntematon kissa kertoi, että taistelu on tulossa, ja sen voi estää vain neljä kissaa. Ja saisin ne selville tarkkailemalla ja uskomalla. Jos en löytäisi neljää kissaa, taistelu hävittäisi", Jäätassu kuiskasi.
"Minä näin joskus unen, jossa kerrottiin että me voitamme", Aurinkoviiksi sanoi.
"Mutta mitä tämä tarkoittaa? Mitä Liitotassu aikoo?" kysyin.
"Tiedän vain sen että hänestä ei saa tulla varapäällikköä. Jonkun meistä on saatava oppilas", Kipinätassu sanoi.
"Mutta kun Suurtaivaasta tulee päällikkö, silloin hän valitsee seuraajansa, emmekä me voi muuta kuin toivoa", Jäätassu henkäisi.
"Tämä ennustus on tarkoitettu meille, ja meidän on selvitettävä tarkkaan mitä se tarkoittaa", sanoin määrätietoisesti.
"Emme saa tehdä hätiköityjä päätöksiä", Aurinkoviiksi lisäsi.
Nyökkäsimme ja palasimme leiriin.
//Unta//
Avasin silmäni. Olin taas taivalla. Kuulin hiljaista supinaa.
"Missä olet?" huusin.
"Tulee taistelu... tulee taistelu... veri verta vuodattaa.... klaani..." ääni vaimeni.
"Ei! Kerro lisää!" huusin takaisin.
"Odota!" huusin.
Pian esiin astui joku kissa.
"Tervehdys", tervehdin häntä ja kissa nyökkäsi.
"Olet kuullut ennustuksesta, ja se on tapahtumassa. On jo myöhäistä ymmärtää."
"Mitä tarkoitat?"
"...jos ymmärrätte ennustuksen muutaman vuorokauden sisällä, taistelu voidaan voittaa."
"Kerro minulle miten!"
"... vain neljä kissaa..." ääni jatkoi ja kissa haihtui.
//Hereillä//
Heräsin hätkähtäen oppilaiden pesässä.
*Minun on kerrottava Jäätassulle ja Kipinätassulle ja tietysti myös Aurinkoviikselle.
"Jäätassu, Kipinätassu", herättelin kahta oppilasta.
//Jää? Kipinä? Aurinko? Jotakin tönkköö taas xdd
Muutenki outo tarina. Ja nii, toi ennustus, ajattelin et Suurtaivas valitsis Liitotassun sit seuraajakseen mut sit noi neljä tyyppii tyyliin nujertais sen xD.
Mut joo, laitan sit viel blogiin ilmotuksen. |
|
| Nimi: Kipinätassu |
20.02.2017 15:57 |
Hiivin metsässä. Olin herännyt aikaisin enkä saanut enään uudestaan unta. Olin lähtenyt yökävelylle. Kuljin metsässä ja ennen kuin huomasinkaan olin kulkenut jo Aurinkoklaanin rajalle. Näin rajan tuntumassa tumman hahmon. Se oli suunnilleen kokoiseni.
"Hei, kuka olet?" kysyin kissalta. Tuo säpsähti ja kääntyi nopeasti.
"Olen Vanilijatassu. Entä itse?" naaras maukui.
"Kipinätassu", sanoin. Kuulin hiljaista murinaa. Käännyin ja näin valtavan koiran.
"Juokse!" kirkaisin. Pinkaisin matkaan.
"Mennään kaksijalkalaan", sanoin vieressäni juoksevalla Vanilijatassulle.
"Oletko hullu? Koira tuntee kaksijalkalan paljon paremmin kuin me", tuo maukui. Juoksimme vähän matkaa ja sanoin sitten vastaukseni:
"Sinä et halua sitä Aurinkoklaanin reviirille ja minä en halua sitä Pilviklaanin reviirille. Siispä viemme sen kaksijalkalaan", selitin. Juoksimme kovempaa ja kovempaa, mutta koira saavutti meitä. Onneksi kaksijalkala näkyi jo. Harhautetaan sitä. Juokse sinä eteenpäin, minä käännyn", puuskutin. Tein jyrkän kaarteen ja juoksin toiseen suuntaan. Koira lähti heti kannoilleni. Näin edessäni lankkuaidan. Loikkasin sen yli valtavalla loikalla. Koira pysyi kuitenkin mukana. Kaksijalka säntäsi kaksijalanpesästä ulos ja huusi jotain koiralle. Koira pysähtyi ja lönkytteli kaksijalan luokse. Pian olin taas Vanilijatassun luona. "Meidän on nyt mentävä tai leirissä huolestutaan", sanoin.
"Tästä lähtien olemme taas vihollisia", Vanilijatassu maukui. Lähdin omalle reviirilleni ja katsahdin taivaalle. Oli jo melkein aurinkohuippu. Juoksin nopeasti leiriin.
"Missä sinä olit? Aurinkoviiksi kysyi ihmeissään kun astuin sisäänkäynnistä aukiolle.
"No olin yökävelylle ja tapasin Aurinkoklaanilaisen, ja sitten tuli koira ja se alkoi jahdata meitä ja me ajoimme sen kaksijalkalaan", sanoin väsyneesti.
"Vau!" Aurinkoviiksi huudahti.
"Pitää kertoa Sinitähdelle, ja kaikille muillekkin", tuo selosti. Olisin halunnut vain nukkua. Aina piti kertoa asioita eteenpäin. Aurinkoviiksi katsahti minuun myötätuntoisesti ja sanoi:
"Minä voin kertoa Sinitähdelle." Nyökkäsin kiitollisena kollille ja raahustin oppilaiden pesälle. Lysähdin makuupaikalleni ja nukahdin heti.
//Aurinko? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
20.02.2017 15:30 |
"Mennäänkö saalistamaan? Jäätassu ja Hopeatassu tulevat myös", Aurinkoviiksi kysyi.
"Selvä. Oletko kertonut heille mitä tänään aiemmin tapahtui?" kysyin.
"En vielä. Kerron metsässä", Aurinkoviiksi sanoi. Olimme olleet taisteluharjoituksissa, mutta Liitotassu oli aiheuttanut kunnon taistelun.
"Hei!" Hopeatassu huudahti iloisesti.
"Lähdetäänkö jo?
"Ei vielä, odotetaan Jäätassua", sanoin.
"Ei minua tarvitse odottaa!" Jäätassu hihkaisi. Käännyin ja näin naaraan virnuilemassa takanani.
"Sitten mennään", Aurinkoviiksi sanoi. Olimme juuri aikeissa lähteä, kun Liitotassu juoksi luoksemme.
"Saanko tulla mukaan?" tuo maukui.
"Valitan, minulla on jo aika paljon hommaa tämän oppilaspartion johtamisessa", Aurinkoviiksi sanoi varautuneesti.
"Selvä sitten", Liitotassu sanoi apeana. Katsahdin Aurinkoviikseen. Tämä ei tietäisi hyvää. Miksi Liitotassu oli luovuttanut niin aikaisin? Aurinkoviiksi johti partion metsään.
"Miksi emme ottaneet Liitotassua mukaan? Olisimme voineet vahtia häntä", Hopetassu kysyi.
"Siihen on syynsä", Aurinkoviiksi sanoi nopeasti. Kolli johti meidät pienelle aukiolle keskelle metsää.
"Tiedättekö mitä Liitotassu teki tänään aiemmin? Aurinkoviiksi kysyi Hopeatassulta ja Jäätassulta.
"Emme", Hopeatassu vastasi molempien puolesta.
"No, olimme taisteluharjoituksissa ja minä ja Liitotassu saimme ensimmäisen vuoron", Aurinkoviiksi aloitti.
"Kaikki sujui ensin hyvin, mutta sitten Liitotassu hyökkäsi kynnet esillä Aurinkoviikseä päin", jatkoin.
"Niin", Aurinkoviiksi sanoi.
"Me saimme aikamoisia haavoja, eikä siinä kaikki, hän sanoi että tappaa vielä Aurinkoviiksen", sanoin. Pelkkä ajatuskin aamusta sai karvani nousemaan pystyyn.
"Senkö takia olitte koko aamun Purotulvan luona?" Jäätassu henkäisi.
"Juuri sen takia", Aurinkoviiksi sanoi. Pensas takanani rasahti. Käännyimme katsomaan pensaan suuntaan. Liitotassu!
"Hah, vai kantelette te minusta. Aion pitää huolen siitä, että kukaan teistä ei sotke suunnitelmiani. Mitä muka kolme oppilasta ja nuori soturi voivat tehdä?" Liitotassu murisi. Sitten tuo kääntyi ja asteli metsään kolkosti nauraen. Katsoimme toivottomina toisiamme.
"Metsästetäänkö vähän?" Aurinkoviiksi kysyi surkeana.
//Aurinko? Jää? Hopea? |
|
| Nimi: Kipinätassu |
20.02.2017 13:41 |
Olin harjoitteluaukion reunalla katselemassa muiden harjoituksia. Ja tietenkin odottamassa omaa vuoroani. Aurinkoviiksi oli tullut myös harjoittelemaan. Oli kulunut vain vähän aikaa siitä, kun olimme yhdessä Aurinkoviiksen kanssa saaneet selville, että Hopeatassu ja Jäätassu olivat lisäksemme ennustuksessa tarkoitettuja kissoja. Ensimmäisen harjoitusvuoron saivat Aurinkoviiksi ja pahaksi onneksi Liitotassu. Oppilasta oli kismittänyt Aurinkoviiksen soturiksi pääsy ja tuolla oli muitakin ilkeitä suunnitelmia. Aurinkoviiksi oli kertonut minulle uudesta unestaan. Se oli ollut niin hirveää kuunneltavaa, että en ollut saanut lainkaan unta. Olin nyt todella väsynyt. Pian Aurinkoviiksi ja Liitotassu aloittivat harjoittelutaistelun. Ensin kaikki sujui hyvin, jos Liitotassun nyrpeää ilmettä ei laskettu, mutta sitten Liitotassu paljasti kyntensä ja loikkasi uhkaavasti Aurinkoviikseä päin. Aurinkoviiksi näytti hämmentyneeltä, mutta tajuttuan tilanteen tuo väisti nopeasti sivulle ja tuuppasi Liitotassua kylkeen. Oppilas menetti tasapainonsa ja Aurinkoviiksi käytti tilannetta hyväkseen ja loikkasi oppilaan päälle. Liitotassu sähisi vihaisesti jotain Aurinkoviikselle ja alkoi viillellä kollia ikävän näköisesti vatsaan. Aurinkoviiksi ulvahti kivusta ja joutui perääntymään. Liitotassu ulvaisi voitonriemuisesti jotain Aurinkoviikselle ja kaatoi tuon. Oppilas viilteli Aurinkoviikseä joka paikkaan. Katsoin hädissäni ympärilleni. Utusiipi jutteli muiden mestareiden kanssa, eikä kukaan kiinnittänyt mitään huomiota siihen mitä aukiolla tapahtui.
"Aurinkoviiksi!" huusin hädissäni. Juoksin aukiolle ja heittäydyin Liitotassun päälle. Liitotassu sähisi minulle eikä kiinnittänyt minuun mitään huomiota. Oppilas oli edelleenkin Aurinkoviiksen kimpussa. Päästin kurkustani uhkaavan murinan ja aloin raapia Liitotassua. Heittäydyin taisteluun täysin. Kamppailimme Aurinkoviiksen kanssa rinta rinnan. Liitotassukin pani parhaansa, mutta joutui lopulta perääntymään.
"Voitan sinut vielä!" kolli huusi uhkaavasti Aurinkoviikselle. Sitten tuo juoksi pois.
"Sanoiko hän jotain sinulle silloin kun en vielä ollut tullut auttamaan?" kysyin.
"Sanoi: tapan sinut!" Aurinkoviiksi maukui. Kävelimme hiljaa leiriin ja siellä Purotulvan luokse. Tuo hoiti meitä rauhallisesti, hieman poissaolevasti.
"Olipa harjoitus!" sanoin. Aurinkoviiksi hymyili minulle hieman. |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
20.02.2017 12:19 |
Kävelin pimeässä metsässä. Tunnistin paikan samaksi metsäksi kuin silloin kun olin eksynyt Liitotassun harjoitustuokiolle. Selkääni pitkin kulki kylmiä väreitä. Saavuin pusikon reunaan. En tiennyt minne pitäisi jatkaa. Päätin työntyä pusikon läpi. Olin juuri tulossa aukiolle kun sinne saapui muita kissoja. Yksi heistä oli Liitotassu. Aurinkoviiksi peruutti hiljaa takaisin pensaaseen. Kissoja oli tällä kertaa niin paljon, että ne olisivat voittaneet Aurinkoviiksen helposti. Aurinkoviiksi höristi korviaan kun kissat alkoivat puhua. Yksi kissa näytti selvästi johtajalta. Naaras nousi palaneelle kannolle, ja alkoi puhua. Aurinkoviiksi huomasi, että naaras osoitti sanansa Liitotassulle.
- Liitotassu, sinun täytyy keskittyä. Sinun täytyy saada Pilviklaanin luottamus. Ilman luottamusta et pääse päälliköksi etkä voi vallata Aurinkoklaania. Olemme pettyneitä sinuun. Et saanut kotikisujen taistelussa edes tapettua oppilasta joka oli sinua paljon pienikokoisempi. Suunnittele seuraava hyökkäys kunnolla. Se Aurinkoviiksi epäilee jo sinua, samoin hänen kaverinsa. Me Pimeyden metsässä huolehdimme, että sinulle tulee toinen tilaisuus, naaras murisi. Aurinkoviiksi yritti erottaa lisää naaraan puheesta, mutta näkymä alkoi haalistua. Nyt Aurinkoviiksi oli hopeisesti kuultavassa metsässä. Aurinkoviiksi ei ensin huomannut mitään, mutta kohta aukion reunaan alkoi muodostua takkuturkkinen vanha kolli, joka tuoksui yrteiltä.
* Hän on varmaan ollut joskus parantaja * Aurinkoviiksi ajatteli.
Kolli viittasi hännällään Aurinkoviikseä lähemmäs.
- Tiedät nyt keitä ne neljä ovat, kolli naukaisi käheästi:
- Metsä hukkuu vereen. Sinun ja ystäviesi täytyy estää se. Estä Liitotassun verenhimoinen suunnitelma. Sen jälkeen kun Liitotassu on päässyt varapäälliköksi, hänttä ei estä enää mikään. Se täytyy estää.
Tämän jälkeen kolli alkoi haalistua pois.
- En ymmärrä tätä! Aurinkoviiksi ulvoi:
- Kerro mitä minun pitäisi tehdä!
Aurinkotassu heräsi siihen, että Pantteriturkki töykki häntä tassullaan.
- Oletko kunnossa? kolli kysyi:
- Kieriskelit valtavasti unissasi.
- Ei minulla mitään, Aurinkoviiksi naukaisi:
- Näin vain vauhdikkaan unen.
- Selvä, Pantteriturkki naukui:
- Ja muuten, Suurtaivas pyysi, että voisit johtaa metsästyspartiota joen rannalle.
- Kiitos tiedosta, Aurinkoviiksi huikkasi työntyessään ulos sotureiden pesästä:
- Lähdenkin tästä heti. |
|
| Nimi: Kipinätassu |
20.02.2017 10:36 |
Katselin ympärilleni peloissaan. Olin synkässä metsässä.
"Hei Kipinätassu!" kuulin äänen. Katselin ympärilleni. Mistä se ääni kuului?
"Kipinätassu, tule lähemmäs", ääni sanoi. Tassuttelin hitaasti äänen suuntaan. Pian näin hoikan mustan naaraan istumassa puun juurakossa. Naaras näytti hännällään merkin istuutua.
"Kultaseni, tiedät ennustuksen", kissa sanoi.
"Niin", sanoin pelokkaasti.
"On tullut aika tietää keitä siinä ennustuksessa tarkoitetaan", naaras maukui kolkosti.
"No keitä?" kysyin innokkaasti.
"Sinä tiedät heistä kaksi. Unet paljastavat", naaras sanoi.
"Miten tuo minua hyödyttää? kysyin. Kissa oli kuitenkin jo haalistumassa.
Yrttien tuoksua tulvahti sieraimiini. Olin parantajan pesässä taistelun jäljiltä.
"Tuota, olenko valmis lähtemään täältä? kysyin.
"Kyllä, jos sinusta tuntuu siltä", Näätätassu sanoi. Tallustelin aukiolle.
*Minun täytyy löytää Aurinkoviiksi* ajattelin kuumeisesti.
"Tuota, tiedätkö missä Aurinkoviiksi on?" kysyin Laikkusiiveltä.
"Taitaa olla nukkumassa", tuo sanoi. Hiivin sotureiden pesälle. Aurinkoviiksi tuhisi omalla paikallaan.
"Herätys", sihahdin.
"Mitä nyt?" Aurinkoviiksi mumisi.
"Johtolanka!" kuiskasin. Kolli pomppasi pystyyn. Tuo katsoi minua kiinnostuneena. Viittiloin hännälläni kohti leirin suuaukkoa. Hiivimme metsään.
"Mitä kerrottavaa sinulla on?" Aurinkoviiksi kysyi metsässä.
"Näin taas unen. Tällä kertaa se paljasti jo enemmän!" huudahdin.
"No mitä siinä sanottiin?" Aurinkoviiksi kysyi.
"No, minä kuulin äänen kutsuvan. Sitten näin mustan hoikan naaraan", aloitin.
"Hetkonen. Siis näit mustan hoikan naaraan?" Aurinkoviiksi kysyi.
"Niin", vastasin kummissani. Aurinkoviiksi mittaili minua katseellaan.
"Se kissa taisi olla emosi. Onko hän tähtiklaanissa? Aurinkoviiksi sanoi varovasti.
"Kyllä on, hän kuoli, kun minä synnyin. En edes tiedä kuka isäni on", sanoin surullisesti.
"Vai niin, mutta jatkaisitko untasi?" Aurinkoviiksi maukui.
"No sitten emo, jos hän nyt oli emoni, sanoi, että minä tiedän kaksi oppilasta niistä neljästä, ja unet paljastavat", sanoi hiljaa.
"Vai niin... selvä selvä..." Aurinkoviiksi puntaroi sanojani.
"Arvelisin, että me olemme ne kaksi. Ja saamme selville loput, kun kyselemme oppilailta ovatko he nähneet omituisia unia", tuo totesi.
"Mutta sinä olet soturi", sanoin.
"Niin olen, mutta kun kuulimme ennustuksesta olin oppilas", Aurinkoviiksi maukui.
"Sitten vain kyselemään", sanoin reippaasti. Talsimme leiriin.
"Minä kysyn Hallatassulta, Kimalaistassulta, Liitotassulta ja Jäätassulta, kysy sinä Hopeatassulta, Lumitassulta, Mustatassulta ja Näätätassulta", sanoin.
"Selvä" kolli maukui. Tassuttelin Hallatassun ja Kimalaistassun luokse.
"Hei, oletteko nähneet viime aikoina omituisia unia?" kysyin toiveikkaasti.
"En ole", nuo vastasivat kuin yhdestä suusta. Seuraavaksi siirryin Jäätassun luokse.
"Oletko nähnyt viime aikoina omituisia unia?" kysyin.
"Olen, mutta en haluaisi puhua niistä", naaras sanoi pelokkaasti. Nyökkäsin. Seuraavaksi talsin Liitotassun luokse. Kolli katsoi minua vihaisesti. Kun kysyin tuolta unista kolli sanoi vain töykeästi:
"En, mikäli se sinulle yhtään kuuluu."
Hiivin Aurinkoviiksen luokse.
"Arvelisin, että Jäätassu on kolmas", kuiskasin.
"Minä luulisin, että Hopeatassu on neljäs", Aurinkoviiksi maukui.
"Kutsutaan heidät tänne", mau'uin.
"Selvä", Aurinkoviiksi sanoi. Juoksin Jäätassun luokse.
"Hei tulisitko tuonne metsään? Olisi vähän asiaa", sanoin.
"Selvä", tuo maukui epävarmasti. Hiivimme metsään. Aurinkoviiksi oli jo tapaamispaikalla Hopeatassun kanssa.
"Olette siis nähneet omituisia unia?" kysyin. Kissat ympärilläni nyökkäsivät.
"No, minä ja Aurinkoviiksi olemme nähneet myös unia", mau'uin.
"Tiedätte ennustuksen?" kysyin.
"Kyllä", molemmat vastasivat.
"No, me olemme ne neljä oppilasta jotka pelastavat metsän", sanoin.
"Me olemme ne neljä", Aurinkoviiksi toisti kolkosti.
//Hopea? Aurinko? Jää? Sori jos oli liikaa autohittausta. |
|
|
|
