Chat
Chatissakin on säännöt, kyllä. Tässä ne tulevat:
~ Ei saa haukkua!
~ Ei spämmejä!
~ Älä mainosta!
~ Käyttäydy asiallisesti
|
|
|
|
ÄLÄ KIRJOITA TÄNNE TARINOITA!!!!
TARINAT TÄNNE!
| Nimi: Kipinäturkki |
27.02.2017 08:20 |
Olin pienellä metsäkävelyllä. Pennut olivat jääneet kuuntelemaan klaaninvanhinten tarinoita. Päätin metsästää hiukan. Haistelin ilmaa. Hiiri tonki maata vähän matkan päässä. Hiivin taidokkaasti sitä kohti, mutta sitten se pelästyi jotain. Tunsin, että lähettyvillä oli jotain vaarallista. Päätin kääntyä ja lähteä takaisin leiriin. Takanani oli kuitenkin monta lihaksikasta kissaa. Käännyin uudestaan, mutta joka puolelta tunki kissoja. Minut oli piiritetty! Kissajoukosta astui eteeni Liitolehti.
"Vihdoinkin pääsen sinusta eroon", kolli maukui ilkeästi.
"Et kyllä pääse, ainakaan helpolla", vastasin tiukasti.
"Vai en." Pusikosta astui eteen yhä enemmän ja enemmän kissoja. Edes koko klaani ei voisi voittaa heitä.
*Minun on neuvoteltava*, ajattelin kuumeisesti.
"Mitä te aiotte?" kysyin.
"Mitä me aiomme? No me aiomme tietenkin tappaa sinut", Liitolehti sanoi vilpittömästi.
"Saanko kysyä, miksi?" sanoin kiinnostuneena.
"No siihen on montakin syytä. Katsos minun pitää tietenkin kostaa sinulle, ja toisena sinun pennuistasi saisi hyvät lisäjoukot tähän pieneen armeijaani", Liitolehti selitti. Se sai minut raivostumaan.
"Vai aiot sinä viedä minun pentuni", murisin.
"Sitä saat katua." Hyökkäsin kynnet esillä Liitolehden kimppuun. Kolli ei osannut aavistaa hyökkäystäni joten tuo jäi heti alakynteen. Jakelin kivuliaita iskuja kaikkialle.
"On siinäkin sinulla armeija, tönöttävän vain kuin tatit paikoillaan", pilkkasin Liitolehteä. Liitolehti oli niin alakynnessä, että ei pystynyt antamaan käskyjä apujoukolleen.
"Taisit vihdoinkin ymmärtää, että minua ei kannata suututtaa, varsinkaan jos puolustan pentujani", sähisin. Liitolehti jo suorastaan aneli armoa allani.
"Mitä täällä tapahtuu?" kuulin Aurinkoviiksen äänen. Kolli oli tullut juuri oikeaan aikaan. Varapäällikkö tuijotti mykistyneenä minua ja Liitolehteä.
"Taistelitko sinä Liitolehteä vastaan aivan yksin?" Aurinkoviiksi naukaisi.
"Jep, ja taisin voittaa", sanoin ylpeästi.
"Hei oikeasti! Päästäisitkö minut?" Liitolehti maukui surkeana. Vilkaisin ylivoimaisesti vastustajaani. Sitten nousin hänen päältään. Luopio perääntyi pelokkaana metsään.
"Kipinäturkki! Miten sinä sen teit?" Aurinkoviiksi kummasteli.
"No hän uhkaili minua sillä, että ottaa pennut mukaan niin sanottuun armeijaansa ja minä raivostuin aivan silmittömästi", kerroin samalla, kun tepastelimme leiriin.
"Minä voin kertoa Suurtähdelle", Aurinkoviiksi sanoi. Tassuttelin pentutarhalle. Pennut leikkivät siellä.
"Nyt nukkumaan, haluatteko kuulla iltasaduksi seikkailun ihan tältä päivältä?" |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
26.02.2017 18:40 |
| Sori, en tiedä miten tosta tuli tollainen. Ehkä tein jotain väärin? |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
26.02.2017 18:39 |
Aurinkoviiksi oli taas kerran jakamassa partioita suurkiven juurella.
- Utusiipi, Kyyhkysiipi, Kimalaistassu, Harakkasulka ja Mustatassu. Te partioitte joen reunan, Aurinkoviiksi jakoi:
- Te Ruusulehti, Laikkusiipi, Kivimarja ja Nopsahäntä metsästätte. Saatte valita mistä.
Kun partiot lähtivät leiristä, Aurinkoviiksi katseli ympärilleen ja näki Aamutassun loikoilevan aurinkoisessa kohdassa.
- Saatko osallistua koulutukseen? Aurinkoviiksi kysyi Aamutassulta.
- En ole ihan varma, punertavanruskea naaras maukui:
- Purotulva sanoi vain hetki sitten, että minun pitäisi levätä hieman.
- Selvä, Aurinkoviiksi naukui:
- Käyn kysymässä asiaa Purotulvalta.
Aamutassun mestari kaartoi parantajan pesään. Purotulvaa ei näkynyt, mutta Näätätassu tuli Aurinkoviikseä vastaan.
- Hei, naaras naukui:
- Voinko auttaa jotenkin?
- Haluasin tavata mestarisi, Aurinkoviiksi maukui.
- Purotulva on lajittelemassa yrttejä, mutta voin hakea hänet, Näätätassu naukui.
Aurinkoviiksi istahti odottelemaan, kun mustavalkea naaras kipitti onkaloihin hakemaan mestariaan. Kohta Näätätassu tulikin Purotulvan kanssa yrttivarastoista.
- Halusin vain kysyä miten Aamutassun käpälä voi, Aurinkoviiksi maukui:
- Hän ei itse tiennyt tarkkaan pitäisikö hänen levätä kauankin.
- Hänen käpläänsä mennyt piikki oli mennyt syvälle ja käpälä oli hieman tulehtunut. Aamutassun pitäisi levätä leirissä vaikka kolme auringonnousua. Sitten naaraan tassu olisi ainakin varmasti parantunut, Purotulva maukui samalla kun etsi jotain rohdosta:
- Voisit viedä tämän hänelle.
Parataja työnsi Aurinkoviiksen eteen pienen lehteen käärityn nyytin.
- Sen pitäisi lievittää kipua hänen tassussaan, Purotulva vielä maukaisi ennen kuin katosi taas yrttivarastoon.
- Kiitos, Aurinkoviiksi huikkasi parantajan perään.
- Eipä kestä, kuului jostain pesän nurkasta.
Aurinkoviiksi kävi viemässä yrtit Aamutassulle.
- Et voi osallistua koulutukseen kolmeen auringonnousuun, Aurinkoviiksi maukui oppilaalleen.
- Kolmeen auringonnousuun? Aamutassu toisti tyrmistyneenä:
- Raitatassu ja Harmaatassu pääsevät siinä ajassa rutkasti edelleni.
- Se on kestettävä, Aurinkoviiksi naukui myötätuntoisesti:
- Lisäksi sinun pitäisi syödä nämä.
Aurinkoviiksi laski oppilaansa eteen Purotulvan antaman yrttinyytin.
Aamutassu huokaisi ja otti nyytin maasta.
- Kiitos, naaras naukaisi ennen kuin katosi oppilaiden pesään.
Aurinkoviiksi etsi Hopeaturkkia. Kohta naaras löytyikin makoilemasta aurinkoisilla kivillä.
- Hei, Hopeaturkki tervehti Aurinkoviistä, kun kolli loikkasi kivelle.
- Hei, Aurinkoviiksi kehräsi ja nuolaisi kumppaninsa päätä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Hopeaturkki kysyi epävarmasti:
- Haluaisitko saada joskus pentuja?
- Mitä luulet, Aurinkoviiksi kysyi:
- Tietenkin haluaisin.
Hopeaturkki katsoi lempeästi kumppaniaan ja kehräsi hiljaa.
//Hopea?Aurinkoviiksi oli taas kerran jakamassa partioita suurkiven juurella.
- Utusiipi, Kyyhkysiipi, Kimalaistassu, Harakkasulka ja Mustatassu. Te partioitte joen reunan, Aurinkoviiksi jakoi:
- Te Ruusulehti, Laikkusiipi, Kivimarja ja Nopsahäntä metsästätte. Saatte valita mistä.
Kun partiot lähtivät leiristä, Aurinkoviiksi katseli ympärilleen ja näki Aamutassun loikoilevan aurinkoisessa kohdassa.
- Saatko osallistua koulutukseen? Aurinkoviiksi kysyi Aamutassulta.
- En ole ihan varma, punertavanruskea naaras maukui:
- Purotulva sanoi vain hetki sitten, että minun pitäisi levätä hieman.
- Selvä, Aurinkoviiksi naukui:
- Käyn kysymässä asiaa Purotulvalta.
Aamutassun mestari kaartoi parantajan pesään. Purotulvaa ei näkynyt, mutta Näätätassu tuli Aurinkoviikseä vastaan.
- Hei, naaras naukui:
- Voinko auttaa jotenkin?
- Haluasin tavata mestarisi, Aurinkoviiksi maukui.
- Purotulva on lajittelemassa yrttejä, mutta voin hakea hänet, Näätätassu naukui.
Aurinkoviiksi istahti odottelemaan, kun mustavalkea naaras kipitti onkaloihin hakemaan mestariaan. Kohta Näätätassu tulikin Purotulvan kanssa yrttivarastoista.
- Halusin vain kysyä miten Aamutassun käpälä voi, Aurinkoviiksi maukui:
- Hän ei itse tiennyt tarkkaan pitäisikö hänen levätä kauankin.
- Hänen käpläänsä mennyt piikki oli mennyt syvälle ja käpälä oli hieman tulehtunut. Aamutassun pitäisi levätä leirissä vaikka kolme auringonnousua. Sitten naaraan tassu olisi ainakin varmasti parantunut, Purotulva maukui samalla kun etsi jotain rohdosta:
- Voisit viedä tämän hänelle.
Parataja työnsi Aurinkoviiksen eteen pienen lehteen käärityn nyytin.
- Sen pitäisi lievittää kipua hänen tassussaan, Purotulva vielä maukaisi ennen kuin katosi taas yrttivarastoon.
- Kiitos, Aurinkoviiksi huikkasi parantajan perään.
- Eipä kestä, kuului jostain pesän nurkasta.
Aurinkoviiksi kävi viemässä yrtit Aamutassulle.
- Et voi osallistua koulutukseen kolmeen auringonnousuun, Aurinkoviiksi maukui oppilaalleen.
- Kolmeen auringonnousuun? Aamutassu toisti tyrmistyneenä:
- Raitatassu ja Harmaatassu pääsevät siinä ajassa rutkasti edelleni.
- Se on kestettävä, Aurinkoviiksi naukui myötätuntoisesti:
- Lisäksi sinun pitäisi syödä nämä.
Aurinkoviiksi laski oppilaansa eteen Purotulvan antaman yrttinyytin.
Aamutassu huokaisi ja otti nyytin maasta.
- Kiitos, naaras naukaisi ennen kuin katosi oppilaiden pesään.
Aurinkoviiksi etsi Hopeaturkkia. Kohta naaras löytyikin makoilemasta aurinkoisilla kivillä.
- Hei, Hopeaturkki tervehti Aurinkoviistä, kun kolli loikkasi kivelle.
- Hei, Aurinkoviiksi kehräsi ja nuolaisi kumppaninsa päätä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Hopeaturkki kysyi epävarmasti:
- Haluaisitko saada joskus pentuja?
- Mitä luulet, Aurinkoviiksi kysyi:
- Tietenkin haluaisin.
Hopeaturkki katsoi lempeästi kumppaniaan ja kehräsi hiljaa.
//Hopea?Aurinkoviiksi oli taas kerran jakamassa partioita suurkiven juurella.
- Utusiipi, Kyyhkysiipi, Kimalaistassu, Harakkasulka ja Mustatassu. Te partioitte joen reunan, Aurinkoviiksi jakoi:
- Te Ruusulehti, Laikkusiipi, Kivimarja ja Nopsahäntä metsästätte. Saatte valita mistä.
Kun partiot lähtivät leiristä, Aurinkoviiksi katseli ympärilleen ja näki Aamutassun loikoilevan aurinkoisessa kohdassa.
- Saatko osallistua koulutukseen? Aurinkoviiksi kysyi Aamutassulta.
- En ole ihan varma, punertavanruskea naaras maukui:
- Purotulva sanoi vain hetki sitten, että minun pitäisi levätä hieman.
- Selvä, Aurinkoviiksi naukui:
- Käyn kysymässä asiaa Purotulvalta.
Aamutassun mestari kaartoi parantajan pesään. Purotulvaa ei näkynyt, mutta Näätätassu tuli Aurinkoviikseä vastaan.
- Hei, naaras naukui:
- Voinko auttaa jotenkin?
- Haluasin tavata mestarisi, Aurinkoviiksi maukui.
- Purotulva on lajittelemassa yrttejä, mutta voin hakea hänet, Näätätassu naukui.
Aurinkoviiksi istahti odottelemaan, kun mustavalkea naaras kipitti onkaloihin hakemaan mestariaan. Kohta Näätätassu tulikin Purotulvan kanssa yrttivarastoista.
- Halusin vain kysyä miten Aamutassun käpälä voi, Aurinkoviiksi maukui:
- Hän ei itse tiennyt tarkkaan pitäisikö hänen levätä kauankin.
- Hänen käpläänsä mennyt piikki oli mennyt syvälle ja käpälä oli hieman tulehtunut. Aamutassun pitäisi levätä leirissä vaikka kolme auringonnousua. Sitten naaraan tassu olisi ainakin varmasti parantunut, Purotulva maukui samalla kun etsi jotain rohdosta:
- Voisit viedä tämän hänelle.
Parataja työnsi Aurinkoviiksen eteen pienen lehteen käärityn nyytin.
- Sen pitäisi lievittää kipua hänen tassussaan, Purotulva vielä maukaisi ennen kuin katosi taas yrttivarastoon.
- Kiitos, Aurinkoviiksi huikkasi parantajan perään.
- Eipä kestä, kuului jostain pesän nurkasta.
Aurinkoviiksi kävi viemässä yrtit Aamutassulle.
- Et voi osallistua koulutukseen kolmeen auringonnousuun, Aurinkoviiksi maukui oppilaalleen.
- Kolmeen auringonnousuun? Aamutassu toisti tyrmistyneenä:
- Raitatassu ja Harmaatassu pääsevät siinä ajassa rutkasti edelleni.
- Se on kestettävä, Aurinkoviiksi naukui myötätuntoisesti:
- Lisäksi sinun pitäisi syödä nämä.
Aurinkoviiksi laski oppilaansa eteen Purotulvan antaman yrttinyytin.
Aamutassu huokaisi ja otti nyytin maasta.
- Kiitos, naaras naukaisi ennen kuin katosi oppilaiden pesään.
Aurinkoviiksi etsi Hopeaturkkia. Kohta naaras löytyikin makoilemasta aurinkoisilla kivillä.
- Hei, Hopeaturkki tervehti Aurinkoviistä, kun kolli loikkasi kivelle.
- Hei, Aurinkoviiksi kehräsi ja nuolaisi kumppaninsa päätä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Hopeaturkki kysyi epävarmasti:
- Haluaisitko saada joskus pentuja?
- Mitä luulet, Aurinkoviiksi kysyi:
- Tietenkin haluaisin.
Hopeaturkki katsoi lempeästi kumppaniaan ja kehräsi hiljaa.
//Hopea?Aurinkoviiksi oli taas kerran jakamassa partioita suurkiven juurella.
- Utusiipi, Kyyhkysiipi, Kimalaistassu, Harakkasulka ja Mustatassu. Te partioitte joen reunan, Aurinkoviiksi jakoi:
- Te Ruusulehti, Laikkusiipi, Kivimarja ja Nopsahäntä metsästätte. Saatte valita mistä.
Kun partiot lähtivät leiristä, Aurinkoviiksi katseli ympärilleen ja näki Aamutassun loikoilevan aurinkoisessa kohdassa.
- Saatko osallistua koulutukseen? Aurinkoviiksi kysyi Aamutassulta.
- En ole ihan varma, punertavanruskea naaras maukui:
- Purotulva sanoi vain hetki sitten, että minun pitäisi levätä hieman.
- Selvä, Aurinkoviiksi naukui:
- Käyn kysymässä asiaa Purotulvalta.
Aamutassun mestari kaartoi parantajan pesään. Purotulvaa ei näkynyt, mutta Näätätassu tuli Aurinkoviikseä vastaan.
- Hei, naaras naukui:
- Voinko auttaa jotenkin?
- Haluasin tavata mestarisi, Aurinkoviiksi maukui.
- Purotulva on lajittelemassa yrttejä, mutta voin hakea hänet, Näätätassu naukui.
Aurinkoviiksi istahti odottelemaan, kun mustavalkea naaras kipitti onkaloihin hakemaan mestariaan. Kohta Näätätassu tulikin Purotulvan kanssa yrttivarastoista.
- Halusin vain kysyä miten Aamutassun käpälä voi, Aurinkoviiksi maukui:
- Hän ei itse tiennyt tarkkaan pitäisikö hänen levätä kauankin.
- Hänen käpläänsä mennyt piikki oli mennyt syvälle ja käpälä oli hieman tulehtunut. Aamutassun pitäisi levätä leirissä vaikka kolme auringonnousua. Sitten naaraan tassu olisi ainakin varmasti parantunut, Purotulva maukui samalla kun etsi jotain rohdosta:
- Voisit viedä tämän hänelle.
Parataja työnsi Aurinkoviiksen eteen pienen lehteen käärityn nyytin.
- Sen pitäisi lievittää kipua hänen tassussaan, Purotulva vielä maukaisi ennen kuin katosi taas yrttivarastoon.
- Kiitos, Aurinkoviiksi huikkasi parantajan perään.
- Eipä kestä, kuului jostain pesän nurkasta.
Aurinkoviiksi kävi viemässä yrtit Aamutassulle.
- Et voi osallistua koulutukseen kolmeen auringonnousuun, Aurinkoviiksi maukui oppilaalleen.
- Kolmeen auringonnousuun? Aamutassu toisti tyrmistyneenä:
- Raitatassu ja Harmaatassu pääsevät siinä ajassa rutkasti edelleni.
- Se on kestettävä, Aurinkoviiksi naukui myötätuntoisesti:
- Lisäksi sinun pitäisi syödä nämä.
Aurinkoviiksi laski oppilaansa eteen Purotulvan antaman yrttinyytin.
Aamutassu huokaisi ja otti nyytin maasta.
- Kiitos, naaras naukaisi ennen kuin katosi oppilaiden pesään.
Aurinkoviiksi etsi Hopeaturkkia. Kohta naaras löytyikin makoilemasta aurinkoisilla kivillä.
- Hei, Hopeaturkki tervehti Aurinkoviistä, kun kolli loikkasi kivelle.
- Hei, Aurinkoviiksi kehräsi ja nuolaisi kumppaninsa päätä.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Hopeaturkki kysyi epävarmasti:
- Haluaisitko saada joskus pentuja?
- Mitä luulet, Aurinkoviiksi kysyi:
- Tietenkin haluaisin.
Hopeaturkki katsoi lempeästi kumppaniaan ja kehräsi hiljaa.
//Hopea? |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
26.02.2017 12:27 |
Aurinkoviiksi haukotteli ja nousi ylös vuoteeltaan. Hopeaturkki nukkui vielä. Aurinkoviiksi tallusteli aukiolle. Aukio oli tyhjä. Kukaan muu ei ollut vielä herännyt, vaikka oli jo melkein auringonnousu. Aurinkoviiksi venytteli ja haukotteli. Sitten kolli makoili hetken aurinkoisilla kivillä, jotka olin lämmetä. Kun kissoja alkoi nousta ja aukio täyttyi, Aurinkoviiksi käveli suurkiven alle jakamaan partioita.
- Hopeaturkki, Lumikukka, Pihkaturkki ja Jäätassu. Te menette Aurinkoklaanin rajalle partioimaan, Aurinkoviiksi maukui:
- Malvahäntä, Kuisketuuli, Hallatassu ja Laikkusiipi. Te metsästätte joen varrelta.
Sitten Aurinkoviiksi kääntyi Aamutassun puoleen.
- Me menemme harjoittelemaan taisteluliikkeitä, Aurinkoviiksi maukui oppilaalleen.
Aurinkoviiksi ja Aamutassu kävelivät metsän läpi harjoitusaukiolle.
- Mitä harjoittelemme tänään, punertava naaras kysyi.
- Kertaamme samaa liikettä kuin viime kerralla, Aurinkoviiksi naukui:
- Muistatko vielä mikä se oli?
- Muistan, Aamutassu hihkaisi:
- Eikö se ollut: hiipiminen, kierähdys ja hyppy vastustajan selkään?
- Aivan oikein, Aurinkoviiksi kehräsi:
- No, koita sitä liikettä minuun.
Aamutassu nyökkäsi. Naaras lähti hiipimään kohti mestariaan. Kun Aamutassu oli hyppyetäisyyden päässä Aurinkoviiksi loikkasi kohti oppilastaan. Aamutassu kierähti nopeasti pois alta ja loikkasi Aurinkoviiksen niskaan. Aurinkoviiksi lösähti tahallaan oppilaansa alla veltoksi.
- Luovutatko, naaras kysyi.
Aurinkoviiksi ei vastannut vaan ponnisti nopeasti ylös maasta ja loikki pois oppilaansa alta. Kohta Aamutassu tallusti nolon näköisenä pusikosta.
* Muistan miltä tuntui, kun Laikkusiipi heitti minut tuolla tavoin * Aurikoviiksi ajatteli mielessään.
- Senkin lurjus, Aamutassu mutisi pilke silmäkulmassaan:
-Vielä minä kostan sinulle!
Naaras loikkasi kohti Aurinkoviikseä, mutta Aurinkoviiksi väisti nopeasti ja Aamutassu lensi taas puskaan.
- Epäreilua, Aamutassu puhisi kömpiessään ulos pensaasta.
- Se liike meni jo hienosti, Aurinkoviiksi kehui:
- Muista kuitenkin olla aina valmiina. Vastustaja ei koskaan kuovuta. Voimme lähteä leiriin päin. Harjoittelit tänään hienosti.
Kun Aurinkoviiksi ja Aamutassu olivat jo melkein leirissä, Aamutassu kiljahti:
- Aih! Käpälääni sattuu.
Aurinkoviiksi katsoi Aamutassun käpälää ja totesi:
- En ole mikään parantaja, mutta luulisin, että käpälässäsi on tikku.
- Mennään nopeasti leiriin, Aamutassu naukui:
- Haluan käydä Purotulvan luona ennen kuin käpäläni tulehtuu.
Aamutassu alkoi nilkuttaa nopeasti kohti leiriä. Aurinkoviiksi käveli oppilaansa rinnalla ja tuki tätä kun naaras meinasi horjahtaa.
Leirissä Aamutassu lähti kohti parantajan pesää.
- Haluatko, että tulen mukaan? Aurinkoviiksi kysyi.
- Ei tarvitse, pärjään kyllä itsekin, Aamutassu naukaisi kuin häntä olisi kohdeltu samalla tavalla kuin pentua.
- Selvä, Aurinkoviiksi naukui:
- Tule iloittamaan minulle jos et voi esimerkiksi poistua leiristä vähään aikaan.
- Tulen, Aamutassu naukui ja lähti nilkuttamaan kohti parantajan pesää.
Aurinkoviiksi käveli tuoresaalsikasalle. Hopeaturkki oli siellä. Naaras söi juuri rastasta. Aurinkoviiksi valitsi itselleen myyrän.
- Menikö partiossa hyvin, Aurinkoviiksi kysyi kumppaniltaan.
- En ole enää mikään oppilas, jota täytyy auttaa joka tilanteessa, Hopeaturkki maukui ja läpsäisi Aurikoviikseä korvalle.
- Minä jo ihan totuin siihen, että sinusta saa koko ajan olla huolehtimassa, Aurinkoviiksi maukaisi leikkisäsi.
Hopeaturkki tuhahti ja hymyili kumppanilleen.
//Hopea?
|
|
| Nimi: Kipinäturkki |
26.02.2017 10:50 |
Tunsin pienen käpälän koskettavan minua. Avasin silmäni.
"Minulla on nälkä", Takiaispentu miukui.
"Selvä, onko muillakin nälkä?" kysyin.
"On!" pennut vastasivat kuin yhdestä suusta. Asetuin hyvään asentoon ja pennut ryömivät luokseni. Silitin hännälläni hellästi pentuja. Tiikeripentu oli syönyt ensimmäisenä.
"Milloin meistä tulee oppilaita?" kolli kysyi.
"Ihan pian", naukaisin.
"Jos olette kiltisti", lisäsin hieman hymyillen.
"Minä olen varmasti kaikista kiltein", Tiikeripentu ylpeili. Muut pennut katsoivat veljeään epäuskoisina.
"Oikeastikko?" Myrskypentu tyrskähti. Sitten kaikki pennut purskahtivat iloiseen nauruun. Tiikeripentu sai itsensä kokoon ja kysyi sitten minulta:
"Mutta montako kuuta pitää vielä odottaa?"
"Ei enään montaa. Sanoisin, että kaksi", naukaisin hilpeästi. Tiikeripentu nyökkäsi ja pomppi sitten iloisesti sisarustensa luokse. Minä asetuin makuulle. Pantteriturkki tuli pian luokseni hiiri hampaissaan. Hän pudotti hiiren eteeni.
"Kiitos", kehräsin. Pantteriturkki nyökkäsi ja hiipi sitten riehuvien pentujen luokse.
"Isä!" Myrskypentu huudahti. Hetkessä kaikki pennut olivat Pantteriturkin päällä.
"Häivy reviiriltämme katala Aurinkoklaanilainen!" Tulipentu hihkui. Söin hiirtäni huvittuneena. Tämä oli mukavaa viihdettä. Pennut hyökkäilivät Pantteriturkin päälle ja Pantteriturkki esitti olevansa alakynnessä. Syötyäni hiiren tassuttelin kumppanini ja pentujeni luokse.
"Pentukullat. Isänne pitäisi hoitaa soturin tehtäviä. Hän tulee varmasti tervehtimään teitä taas illemmalla", naukaisin pikaisesti ja päästin Pantteriturkin lähtemään partioon.
"Miksi hän ei voi leikkiä koko ajan meidän kanssamme?" Tiikeripentu nurisi.
"Noh, ymmärrätte sen sitten isompina", sanoin lempeästi. Tiikeripentu kallisti päätään.
"Minulla on väsy", kolli maukui.
"Tulkaahan sitten, aika mennä nukkumaan", sanoin. Pennut seurasivat minua pentutarhaan. He käpertyivät vatsani kaarteeseen mukaviin asentoihin Tiikeripentu nukahti ihan heti. Takiaispentu ja Tulipentukin nukahtivat pian. Myrskypentu ei oikein tahtonut saada unta.
"Tulehan pikkuiseni", sanoin ja nousin varovaisesti ylös. Naaras seurasi minua ulos. Istahdimme katselemaan Hopeahäntään.
"Tiedätkö, minun emoni on tuolla", sanoin ja viittasin hännälläni taivaalle.
"Sinä olet saanut nimesi hänen mukaansa. Hän oli nimeltään Myrskymieli. Hän oli hyvin samanlainen kuin minä. Tai ainakin olen kuullut niin. Hän nimittäin kuoli, kun minä synnyin", naukaisin surullisesti. Myrskypennun silmäluomet alkoivat lupsahdella kiinni ja pian tuo tuhisi tyytyväisenä jalkaani vasten. Kannoin tyttäreni takaisin pentutarhaan. Pentuni olivat kyllä suloisia. |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
26.02.2017 08:39 |
Liitolehti oli juuri astellut ulos pentutarhasta. Hän oli nähnyt Kipinäturkin pennut, mutta ei ollut koskenut yhteenkään.
* Mitä se luopio aikoo. Ei hänellä ole mitään oikeutta tulla leiriimme ilman lupaa.
Aurinkoviiksi käänsi katseensa taas Liitolehteen. Kolli antoi joukoilleen merkin perääntyä. Luopio itsekin perääntyi pois leiristä. Sitä ennen hän kuitenkin huusi niin, että koko leiri kuuli:
- Tämä ei jäänyt tähän! Minä palaan vielä!
Sitten kaikki Liitolehden joukot olivat poissa.
- Mitä äskettäin oikein tapahtui, Paatsamajalka kysyi Aurinkoviikseltä.
- En ole oikein varma, Aurinkoviiksi naukui epävarmasti:
- Mitä hän täältä halusi? Näytti, että hän halusi nähdä vain Kipinäturkin pennut.
- Omituista, Paatsamajalka maukui.
Onneksi Suurtähden partio palasi piakkoin.
- Mitä täällä on tapahtunut? Miksi täällä tuoksuu näin oudolta? Ja ennen kaikkea, miksi täällä haisee Liitolehti, Suurtähti kysyi varapäälliköltään.
- Liitolehti kävi täällä valtavan kissajoukon kanssa täällä, Aurinkoviiksi maukaisi:
- En tiedä olivatko ne erakkoja vai kotikisuja. Saattoivat olla vaikka kaikki luopiota.
- Veivätkö he mitään? päällikkö kysyi.
- Eivät, Aurinkoviiksi maukui:
- Liitolehti halusi vain nähdä Kipinäturkin pennut.
- Selvä, Suurtähti maukui ja viittasi Aurinkoviikseä seuraamaan häntä päällikön pesään.
Aurinkoviiksi loikki päällikkönsä perään.
- Emme vainunneet Liitolehteä koko matkan aikana, päällikkö naukui vakavasti:
- Vainusimme suuren kissajoukon, joka todennäköisesti oli se jonka kanssa Liitolehti tuli leiriimme. Pitäisikö meidän vain odottaa, että Liitolehti tulee takasin leiriimme?
- Mahdollisesti, varsinkin jos etsintäpartiolla on jatkossakin näin huono tuuri. Mutta silti Liitolehden joukot ovat suuremmat kuin meidän klaanimme. Mistä hän on voinut löytää niin monta kissaa.
- Hän on varmaankin kulkenut kaksijalkalassa, Suurtähti naukaisi miettivästi:
- Voit mennä, saat pitää loppupäivän vapaata. Lähetä vielä yksi partio Aurinkoklaanin rajalle.
Aurinkoviiksi kääntyi ja lähti päällikön pesästä.
- Nopsahäntä, Paatsamajalka ja Kuisketuuli oppilaineen. Lähdette vielä nyt illalla rajapartioon Aurinkoklaanin rajalle.
- Selvä, kissat naukaisivat ja lähtivät ulos leiristä.
Aurinkoviiksi otti tuoresaaliskasasta myyrän, hotkaisi sen nopeasti ja suuntasi kohti sotureiden pesää. Hopeaturkki torkkui jo paikallaan Aurinkoviiksen vieressä. Aurinkoviiksi läski häntänsä kumppaninsa lavalle ja nukahti. |
|
| Nimi: Hopeaturkki |
26.02.2017 08:02 |
Kipinäturkki katsoi minua ja Aurinkoviikseä kummissaan. Kohautin lapojani. Ehkä näin oli ihan hyvä.
Liitolehti poistui leiristä muut "esiteltävinä" olleet kissat mukanaan. Näitä kissoja ei Suurtähden partio peittoaisi.
*Parempi vain etteivät he törmänneet Liitolehteen* mietin, ja tunsin kylmiä väreitä.
Katselin muiden klaanilaisten kanssa Liitolehden erakkojoukon lähtöä. Teki mieli hyökätä hänen kimppuunsa, mutten uskaltanut. Minua häiritsi, että Liitolehti oli tuonut niin monta kissaa mukanaan.
"Hyvä että hän lähtee", sanoin Aurinkoviikselle ja hymyilin tuolle.
"Mitä voisimme nyt tehdä?" kysyin kumppaniltani.
//Aurinko? Iha sika mini mut.. Ja nii, mä poistan/poistin ton edellisen tarinan koska se oli liian lyhyt. :) |
|
| Nimi: Kipinäturkki. |
26.02.2017 05:51 |
"Haluan nähdä Kipinäturkin", kuulin Liitolehden sanovan. Patistin pentuni sisemmälle pentutarhaan.
"Pysykää täällä. Ulkona on tosi vaarallista", sanoin pikkuisille. Sitten pujahdin nopeasti parantajan pesälle.
"Onko Takiaispentu valmis tulemaan takaisin pentutarhaan?" kysyin.
"On. Hänen pitää kuitenkin ottaa rauhallisesti", Purotulva maukui. Takiaispentu kipitti luokseni.
"Tule, ulkona on Liitolehti, ja niinkuin olen kertonut, hän on paha", kuiskasin. Kolli nyökkäsi, hiivimme yhdessä aukion poikki pentutarhalle. Liitolehti väitteli yhä Aurinkoviiksen ja Hopeaturkin kanssa. Pujahdimme nopeasti sisään pentutarhaan. Onnekseni kaikki pennut olivat vielä pentutarhassa. Tuuppasin pentuja kevyesti taaksepäin. Halusin heidän olevan mahdollisimman turvassa. Vein pennut pentutarhan kaukaisimmat nurkkaan.
"Nyt pysytte täällä aivan hiljaa, muuten käy huonosti", käskin terävästi. Pennut nyökkäsivät peloissaan.
"Minä menen katsomaan mikä tilanne on." Tassuttelin ulos. Liitolehti yritti tunkea pentutarhalle päin. Klaanikissat estivät häntä parhaansa mukaan, mutta kun Liitolehden seuralaiset tulivat auttamaan, klaanikissat jäivät häviölle. Liitolehti lähestyi uhkaavasti minua.
"Noh, missä pennut ovat?" hän murisi.
"En kerro, varmaan arvaat sen itsekin", sanoin kylmäsi.
"Mitä sinä aiot tehdä heille?"
"Hah, enhän minä sitä voi tietää, mutta jos he tulevat mukaani he ovat varmasti turvassa", Liitolehti sanoi samalla, kun lähestyi minua. Hän yritti tunkea ohitseni pentutarhaan. Aurinkoviiksi ja Hopeaturkki tulivat auttamaan minua. Kun Liitolehden apujoukot yrittivät tulla auttamaan häntä, hän sanoi yllätyksekseni vain:
"Ei, tämän minä hoidan itse." Yritimme olla päästämättä Liitolehteä pentutarhaan, mutta hän tunki aivan väkisin sisälle. Pian hän olikin jo pentujani luona. Kumarruin suojelevasti heidän ylleen. Liitolehti katseli pentuja.
"Vai niin, heitä on sitten ihan neljä kappaletta", kolli maukui.
"Niin, mitä se sinua liikuttaa?" kysyin napakasti. Luopio katsoi minua huvittuneena.
"No, minähän sanoin, että otan siitä selvää. Mitkäsn iiden nimet ovatkaan?" kolli kysyi.
"Ei se kuulu sinulle, mutta jos aivan välttämättä haluat tietää, he ovat Tiikeripentu, Tulipentu, Myrskypentu ja Takiaispentu", vastasin kipakasti. Kolli nyökkäsi. Sitten hän tallusteli takaisin aukiolle koskematta pentuihin. Katsoin Aurinkoviikseä ja Hopeaturkkia kummissani.
//Aurinko? Hopea? |
|
| Nimi: Hopeaturkki |
25.02.2017 18:05 |
Leiriin virtasi monia kissoja. Katselin Liitolehteä, joka virnuili kumppanilleni. Paljastin hampaani ja kävelin hitaasti kahden kollin luo.
"Miksi tulit tänne? Oletko niin heikko että joudut pyytämään meiltä apua?" kysyin ivallisesti.
Klaanikissojen läpi kävi tyytyväinen kohahdus.
Aurinkoviiksi laski häntänsä lavoilleni. Uskoin että hän yritti viestiä minulle sanaa: "Rauhoitu".
Liitolehti pysyi tyynenä.
"Itse asiassa en. Tahdon nähdä perhettäni, ja myös jotakin muuta.." hän naukaisi ja vilkaisi pentutarhaa päin.
"Kipinäturkin", hän murahti ilkeästi.
"Miksi sinä häntä kaipaat?" kysyin ja astuin kollin näkökentän eteen niin, ettei tuo nähnyt ystävääni joka yritti pitää pentunsa sisällä pentutarhassa.
/Joku? Sori taas mini |
|
| Nimi: Kipinäturkki |
25.02.2017 15:41 |
Loikoilin pentutarhan edessä. Liitolehden etsintäpartio oli juuri lähtenyt Suurtähti johdossa. Pantteriturkkikin oli ollut partiossa ja jännitin hänen puolestaan. Nousin ylös ja menin sisälle pentutarhaan. Tiikeripentu makasi sammalilla. Kolli oli ollut järkyttynyt ja väsynyt, kun tuo oli eilen tuotu leiriin. En ollut ehtinyt kysyä mikä tai kuka pennun oli vienyt pois leiristä. Tassuttelin pentuni luokse.
"Muistatko yhtään mikä sinut vei pois leiristä?" kysyin lempeästi. Tiikeripentu värähti.
"Se oli iso ja sen turkki oli ruskea. Ja se oli kissa", kolli miukui. Katsoin pentua.
"Tuo kuvaa Liitolehteä", totesin rauhallisesti.
"Hän oli aika uhkarohkea, kun tuli leiriin ja vieläpä aivan lähelle minua. Olisin voinut herätä." Jätin Tiikeripennun rauhaan ja tassuttelin takaisin aukiolle. Siellä loput pennut leikkivät iloisesti. Aamutassu ja Harmaatassu tulivat heidän luokseen ja kertoivat jostain taistelujutusta. Hetken kuluttua oppilaat alkoivat pentujen pyynnöstä näyttää taisteluliikkeitä. Pennut katselivat kiinnostuneina, kun oppilaat taistelivat toisiaan vastaan. Tuhahdin hilpeästi. Näin Aurinkoviiksen aukiolla. Kolli oli saanut leirin vastuulleen siksi aikaa, kun Suurtähti oli poissa. Tassuttelin hänen luokseen.
"Hei, kuinkas hurisee?" kysyin varapäälliköltä.
"Kyllähän tämä hetkellinen päällikkyys maistuu", kolli vastasi kiusoittelevasti. Tuuppasin Aurinkoviikseä kevyesti.
"Emo! Taiaispentua sattuu!" kuulin Myrskypennun äänen. Naaras säntäsi vierelleni.
"Anteeksi, on mentävä", naukaisin nopeasti. Aurinkoviiksi nyökkäsi. Seurasin pentuani.
"Mitä tapahtui?" kysyin kauhuissani, kun näin pienen pennun verisenä maassa.
"Hän koetti hypätä tuolta kiveltä takaisin maahan, mutta hän lipesi ja osui tuohon terävämpään kiveen", Myrskypentu miukui hädissään. Naaras oli aina niin vastuullinen. Nappasin Takiaispennun hampaisiini varovaisesti ja kuljetin kollin Purotulvan luokse. Selitin parantajalle nopeasti tapahtumat.
"Voisitko mennä hetkeksi ulos. Haluaisin rauhaa, kun työskentelen", parantaja pyysi.
"Kyllä, jos se auttaa pentuani", sanoin samalla, kun astelin ulos pesästä. Nyt minulla oli sitten kaksi täysin hyvävointista pentua. Tassuttelin pentutarhalle. Juuri, kun olin astumassa sisään, kuulin leirin sisäänkäynniltä tutun äänen:
"Terve." Liitolehti! Ja juuri, kun Suurtähden partio oli etsimässä, häntä. Aurinkoviiksi asteli Liitolehden luokse.
"Häivy", varapäällikkö murisi.
"En minä vaivautunut tänne asti häipyäkseni heti. Sitäpaitsi haluan esitellä teille pari kissaa", luopio maukui tyynesti. Hän heilautti häntäänsä ja leiriin alkoi virrata kissoja, paljon kissoja. Patistin pennut nopeasti sisälle. Kissojen virta oli päässyt sisälle leiriin. Heitä oli paljon enemmän, kun klaanikissoja!
//Aurinko? |
|
| Nimi: Hopeaturkki |
25.02.2017 15:33 |
Heräsin. Olin nukahtanut kumppaniani vasten. Hän oli keskustellut kanssani Liitolehdestä.
"Kuule, Aurinkoviiksi", sanoin aluksi.
Aurinkoviiksi käänsi päätään minun suuntaani ja hymyili lempeästi.
"Minusta sinun kannattaisi odottaa. Jos Liitolehti luulee voivansa voittaa meidät, hän yrittää sitä pian.. ihan takuuvarmasti", sanoin hieman peloissani.
"Mutta sekin on vain jos", Aurinkoviiksi.
"Mutta ainahan sitä voi yrittää", kolli huokaisi ja kääntyi ympäri.
"Mitä tehdään?" hän kysyi minulta.
"En tiedä. Jutellaanko?" mietin.
"Sopii", kumppanini naukaisi ja laskeutui makuulle viereeni.
"Aiheesta toiseen, mutta... mietin tässä... että haluaisitko sinä joskus pentuja?" sanoin hieman epävarmasti.
Minua hieman hermostutti, mitä kolli vastaisi.
//Aurinko? Sori mini :( |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
25.02.2017 12:51 |
Olin juuri palannut Hopeaturkin kanssa kävelyretkeltä. Muuten retki oli mennyt hyvin, mutta olimme nähneet Liitolehden.
* En ymmärrä miksi Liitolehti vain oleksii Pilviklaanin reviirillä. Huvin vuoksiko? * Aurinkoviiksi mietti:
* Hän ilmestyy vain yhdelle tai kahdelle kissalle kerrallaan. Niin hän voi selviytyä taistelusta*
Aurinkoviiksi käveli Suurtähden pesälle, ja astui sisään.
- Liitolehti on taas nähty Pilviklaanin reviirillä, Aurinkoviiksi naukui hitaasti:
- Mitä voisimme tehdä asialle?
- En tiedä, Suurtähti maukui:
- Reviirimme ei ole valtavan suuri, mutta Liitolehti pystyy piiloutumaan meiltä jos käyttää tarpeeksi aivoja. Voisimme koota partion, jossa ovat klaanin parhaat vainuajat. Varmaan ainakin Ruusulehti, Malvahäntä ja Lumikukka. Voit koota partion. Johdan sitä itse. Jos se kirpunaivoinen kolli uskaltaa näyttäytyä varmistan, että saan itse repiä hänet riekaleiksi.
- Selvä, Aurinkoviiksi naukaisi:
- Menen kokoamaan partiota.
Aurinkoviiksi löysi Malvahännän ja Lumikukan tuoresaaliskasalta. Ruusulehti oli metsästämässä, mutta naaras palasi piakkoin leiriin.
- Lähdette Suurtähden kanssa vainuamaan Liitolehteä, Aurinkoviiksi maukui:
- Teidän lisäksenne partioon tulee vielä Pantteriturkki, käyn hakemassa hänet. Pyytäkää Suurtähteä odottamaan hetki.
- Selvä, Malvahäntä naukaisi ja nousi ylös.
Lumikukkakin nousi ylös. Tosin hieman vastahakoisesti. Olihan Liitolehti hänen veljensä.
- Älä sure, Aurinkoviiksi lohdutti naarasta:
- Sinun ei tarvitse koskea Liitolehteen jos et halua. Voit aina palata leiriin jos haluat.
Naaras nyökkäsi kiitollisesti ja lähti partionsa perään.
Aurinkoviiksi alkoi etsiä Pantteriturkkia. Kun kollia ei meinannut löytyä, Aurinkoviiksi meni pentutarhan edustalle jossa Kipinäturkki makoili.
- Oletko nähnyt Pantteriturkkia? Aurinkoviiksi kysyi Kipinäturkilta.
- Hän meni juuri sotueiden pesään tarkastamaan sujuuko sammalten vaihto Harmaatassulta hyvin, musta naaras maukui raottaen silmiään.
- Selvä. Kiitos tiedosta, Aurinkoviiksi maukui ja suuntasi kohti sotureiden pesälle.
Pantteriturkki löytyi kuin löytyikin sotureiden pesästä. Musta kolli oli juuri tarkastamassa makuualusia Harmaatassu vierellään.
- Sinun pitäisi lähteä Suurtähden partioon, Aurinkoviiksi naukui Pantteriturkille.
Pantteriturkki hätkähti hieman, mutta vastasi sitten:
- Sopii.
Pantteriturkki antoi vielä ohjeita oppilaallen ennen kuin lähti Aurinkoviiksen perässä ulos sotureiden pesästä. Pantteriturkki loikki partionsa mukaan viime hetkellä.
Aurinkoviiksi käveli aurinkokivelle, jolla Hopeaturkki loikoili.
- Mitä meidän pitäisi mielestäsi tehdä Liitolehden suhteen? Aurinkoviiksi kysyi.
- En tiedä, Hopeaturkki vastasi neuvottomana:
- Toivottavasti partio löytää sen luopion.
- Toivottavasti, Aurinkoviiksi naukui ja asetti häntänsä kumppaninsa lavalle.
- Kukaan ei ole täysin turvassa kun Liitolehti vaeltelee reviirillämme, Hopeaturkki maukui:
- Varsinkaan pennut.
Sitten Hopeaturkki nojasi Aurinkoviiksen lapaan, ja nukahti. Aurinkoviiksi katsoi lempeästi kumppaniaan.
//Hopea? |
|
| Nimi: Hopeaturkki |
25.02.2017 11:01 |
Minusta oli tullut soturi muutama auringonnousu sitten. Olin tehnyt oman vuoteeni Aurinkoviiksen vuoteen viereen. Kumppanini tuhisi vieressäni, ja tuo taisi nähdä rauhallista unta.
Pian olin lähtenyt Aurinkoviiksen kanssa kävelylle metsään. Kuljin niin, että turkkini hipoi kollin turkkia. Kuulin rapinaa pensaikosta. Käännyimme ympäri karvat pörhössä.
"Liitolehti", Aurinkoviiksi murahti, kun ruskea kolli astui esiin.
"Ai hei, Aurinkoviiksi", Liitolehti sylkäisi inholla suustaan tuon nimen.
Viha kuohahti sisälläni.
"Ja terve, Hopeatassu. Edistyykö koulutus hyvin?" Liitolehti maukui ivallisesti.
"En ole Hopeatassu!" murahdin.
"No kuka sitten?" Liitolehti kysyi.
"Hopeaturkki", vastasin hieman ylpeänä.
"Sinusta tuli sitten viimein soturi. Olitkos niin huono, ettet päässyt kuin vasta nyt soturiksi", Liitolehti maukui ivallisesti ja hymyili minulle ilkeästi.
Murahdin. Paljastin kynteni ja hyökkäsin kollin kimppuun. Meillä oli oikeus tappaa tämä luopio. Aurinkoviiksi hyppäsi avukseni.
Liitolehti murahti. Läimäisin Liitolehteä poskelle, ja kiepahdin ympäri niin, että sain puraistua kollin takajalkaa. Aurinkoviiksi jakeli iskuja kuonoon.
Yhtäkkiä Liitolehti irtautui otteestani ja luikki pois.
"Pelkuri!" huusin hänen peräänsä.
Kylmät väreet kulkivat selässäni. Yhtäkkiä mieleni täyttyi kuvista, virtaava joki, Liitolehti ja Harmaatassu. Verinen joki, verinen Liitolehti, kuollut verinen Harmaatassu...
Pudistelin päätäni. Minun teki mieli tappaa Liitolehti. Laskin pääni Aurinkoviiksen lavoille.
Nyyhkytin hieman.
//Aurinko? :3 |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
25.02.2017 09:17 |
- Tiikeripentu on kadonnut, Kipinäturkki naukui hätääntyneenä:
- Olen varma, että Liitolehti vei hänet. Näin hänet tänään metsässä. Kun hän kysyi montako pentua sain sanoin, että:
- Se ei kuulu sinulle!
Sitten Liitolehti naukui ilkeästi:
- Voinhan minä ottaa siitä itsekin selvää.
- Selvä, Aurinkoviiksi maukui rauhoittavasti:
- Ei ole mitään hätää. Me löydämme Tiikeripennun.
Aurinkoviiksi juoksi nopeasti Suurtähden pesälle.
- Minulla on tärkeää asiaa, varapäällikkö naukui:
- Kipinäturkin pentua ei löydy. Tiikeripentu on kadonnut. Kipinäturkki uskoo, että Tiikeripennun vei Liitolehti.
- Selvä, Suurtähti naukui:
- Olet varapäällikkö, järjestä etsintäpartiot.
- Selvä, Aurinkoviiksi maukui ja pujahti ulos pesästä.
- Paatsamajalka, Lumikukka ja Ruusulehti ovat yksi partio, Aurinkoviiksi määräsi:
- Toinen partio on minä, Malvahäntä ja Hopeatassu. Lähdetään heti.
Niin molemmat partiot juoksivat ulos leiristä. Aurinkoviiksen partio kaartoi Aurinkoklaani rajalle.
- Ei täällä ole ketään, Malvahäntä puhisi.
- Lähdetään takasin. Ehkä toinen partio on löytänyt jotain.
Aurinkoviiksen partio palasi takaisin leiriin. Toinen partio oli vielä etsimässä. Kun toinen partio palasi, Ruusulehden suussa roikkui pieni ruskea nyytti.
- Tiikeripentu, Kipinäturkki huudahti ja meni hakemaan pentuaan:
- Mistä löysitte hänet?
- Pentu oli yksin joen varrella, Paatsamajalka maukui:
- Sinne on niin pitkä matka, että en usko Tiikeripennun voivan kävellä itse sinne asti.
Aurinkoviiksi huomasi kuinka kylmät väreet kulkivat Kipinäturkin selkää pitkin. Silti naaras naukaisi vain:
- Kiitos. Kiitos todella paljon. |
|
| Nimi: Kipinäturkki |
25.02.2017 07:59 |
Pentuni leikkivät pentutarhan lattialla. Raitatassu työnsi päänsä sisään.
"Minun piti tulla vaihtamaan makuualuset", kolli maukui.
"Selvä, pennut mennäänpäs ulos ettei häiritä Raitatassua", naukaisin samalla, kun patistin pennut ulos pentutarhasta.
"Haluaisitteko mennä kuuntelemaan klaaninvanhinten tarinoita?" kysyin. Tiikeripentu hyppeli jo klaaninvanhinten pesälle. Muut seurasivat perässä. Sitten pennut katosivat pesään. Minulla oli sellainen aavistus, että jotain tapahtuisi pian. Päätin lähteä kävelylle.
"Pennut lähden kävelylle", huikkasin klaaninvanhinten pesään. Sain vastaukseksi pienen murahduksen ja arvelin sen tulleen Tiikeripennulta. Lähdin leiristä. Kuljin metsässä, kun yhtäkkiä kuulin risahduksen takanani. Käännyin. Liitolehti asteli metsän varjoista luokseni.
"No, mutta. Siinähän on vanha ystäväni Kipinäturkki. Miksi sinua ei ole näkynyt metsässä pitkään aikaan?" Liitolehti maukui. Pysyin vaiti.
"Ahaa. Sinullahan on se kumppani, Pantteriturkki. Montako pentua saitte?" Liitolehti vastasi omaan kysymykseensä.
"Sehän ei kuulu sinulle", vastasin tyynesti. Pilviklaanin entinen varapäällikkö katsoi minua kiinnostuneena.
"No voinhan minä sen itsekin ottaa selville", Liitolehti nauroi ilkeästi ja katosi metsään. Katsoin taivaalle. Oli jo auringonhuippu. Lähdin leiriin. Ensimmäisenä kävin katsomassa olivatko pennut vielä klaaninvanhinten pesällä. Olivathan he.
"Haluatteko tulla välillä pihalle?" kysyin hilpeästi. Pennut taapersivat luokseni väsyneen näköisinä.
"He kertoivat ainakin kymmeneen toosi pitkää tarinaa", Myrskypentu valitti.
"Taidatte haluta nukkumaan. Eikö niin", sanoin lempeästi. Pentuni nyökkäsivät. Käperryimme makuualusille ja pian pennut tuhisivatkin jo tyytyväisinä. Minäkin painoin silmäni kiinni.
Heräsin. En edes muistanut mitä unta olin nähnyt. Katsoin pentuja. Kolmea pientä pentua. Siis kolmea! Missä yksi pentu oli? Tulin siihen johtopäätökseen, että Tiikeripentu oli kateissa. Säntäsin ulos. Ensimmäinen kissa johon törmäsin oli Aurinkoviiksi.
"Pentuni on kadonnut. Tiikeripentu on kadonnut!"
//Aurinko? |
|
| Nimi: Silverglow |
25.02.2017 07:39 |
Kokemuspisteet:
Aurinkoviiksi: 20!
Kipinäturkki: 17.
Hopeatassu: 9. Soturionnittelut! |
|
| Nimi: Hopeatassu |
25.02.2017 07:32 |
"Minusta tulee pian soturi", sanoin.
"Niinkö?" Aurinkoviiksi kysyi ilostuneena.
"Kyllä, minulla on huomenna arviointi", sanoin hymyillen.
"Hienoa!" varapäällikkö maukui.
"Mutta menen nyt nukkumaan, että varmasti jaksan huomenna. Hyvää yötä", sanoin, ja nousin ylös.
Katsoin pitkään Aurinkoviikseä, kunnes lähdin oppilaiden pesää kohti.
"Herätys!"
Raotin silmiäni ja pomppasin ylös.
Malvahäntä oli edessäni ja tuo hymyili hilpeästi.
"Aloitammeko jo?" kysyin.
"Kyllä", Malvahäntä vastasi.
Lähdin metsälle, ja Aurinkoviiksi ehti toivottaa hyvää metsästysonnea.
*Missä voisi olla saalista* mietin, ja raotin suutani.
Kitalakeeni tulvi voimakas linnun tuoksu.
Pudottauduin vaanimisasentoon, ja hiivin lintua lähemmäksi. Pian lintu saapui näkökenttääni.
Ponnistin ylös ja laskeuduin linnun päälle. Puraisin vielä napakasti niskasta kunnes lintu valahti veltoksi.
Kaivoin vähän maata linnun päälle. Sitten lähdin etsimään uusia riistaeläimiä.
Saavuin leiriin suussani kaksi lintua ja kolme hiirtä. Minulla oli mennyt yllättävän hyvin. Huomasin Aurinkoviiksen tulevan minua kohti, ja kävin nopeasti viemässä saaliini tuoresaaliskasaan.
"Hyvin meni!" kolli naukui päästessään luokseni.
"Kiitos", vastasin.
"Pian minusta tulee varmasti soturi", sanoin.
"Olet varmasti väsynyt", Aurinkoviiksi huomautti.
"Totta", haukottelin.
Oikeastaan vasta nyt huomasin, miten väsynyt olin oikeasti.
"Menenkin tästä hiukan lepäämään", nau´uin ja väläytin lempeän hymyn Aurinkoviikselle.
"Selvä", tuo sanoi ja nuolaisi poskeani.
Seuraavana aamuna herätessäni minusta tuntui jotenkin, että oli pakko käydä pentutarhalla Kipinäturkin luona.
Lähdin kävelemään pentutarhaa päin. Kun saavuin sinne, astelin varovasti Kipinäturkin petiä kohti.
"Hei, Kipinäturkki!" tervehdin kuningatarta.
Olin rupatellut pitkään Kipinäturkin kanssa, ja huomasin Aurinkoviiksen juttelemassa Suurtähden kanssa. Mietin, että jos meneillä oli jotakin tärkeää, minun kannattaisi ehkä odottaa, että Aurinkoviiksi tulisi luokseni.
Istahdin aurinkoon ja katselin varapäällikköä ja päällikköä. Tuntui kuluvan monia vuosia, miljoonia vuosia... En malttanut odottaa. Mitä jos he keskustelisivat soturinimestäni? Olisinko minä jo näin lähellä soturinimeäni ja soturiutta? Tuskinpa nyt sentään. En minä kuitenkaan vielä kaikkea osannut. Mutten usko että he juttelivat siitä, että minusta tulisi soturi, koska silloinhan he varmasti vilkuilisivat minua vähän väliä. He juttelivat varmasti jostakin muusta.
Pian Aurinkoviiksi sai asiansa Suurtähden kanssa loppuun, ja huomasi minut. Hän hymyili samalla kun hölkytti luokseni. Suurtähti katseli kauempaa.
//Aurinko? :3 |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
24.02.2017 19:49 |
- Saako tulla sisään? Aurinkoviiksi kysyi pentutarhan ulkopuolelta.
- Tulkaa vain, kuului Kipinäturkin vastaus pentutarhasta.
Aurinkoviiksi ja Hopeatassu työntyivät sisään pentutarhaan.
- Täällä alkaa olla hieman ahdasta, joten menen hetkeksi ulos, Pantteriturkki naukaisi.
- Sopii, Kipinäturkki maukui:
- Tule pian takaisin.
- Varmasti tulen, Pantteriturkki naukui.
Sitten musta kolli luikahti ulos pesästä. Aurinkoviiksi katseli Kipinäturkin pentuja. ne olivat kyllä söpöjä. Se oli myönnettävä.
- Onko niillä jo nimet? Hopetassu kysyi.
- On, Kipinäturkki naukui lempeästi.
Ensin naaras osoitti ruskean raidallista kollipentua.
- Tämä on Tiikeripentu.
Sitten Kipinäturkki silitti liekinväritä kollipentua.
- Tässä on Tulipentu.
Seuraavaksi oli vuorossa pieni musta naaraspentu.
- Hän on Myrskypentu.
Viimeinen vaaleanruskea kollipentu makasi maassa hiljaa. Silti pennun kylki kohoili sinnikkäästi ylös-alas.
- Ja tämä viimeinen on Takiaispentu.
- Olet keksinyt niile ihanat nimet, Aurinkoviiksi maukui.
- Onnea todella paljon, Hopeatassu kehräsi:
- Ne ovat ihania pentuja.
Aurinkoviiksi nousi lähteäkseen.
- Emme häiritse sinua enempää, Aurinkoviiksi maukaisi:
- Nähdään taas pian.
- Nähdään, Hopeatassukin naukui.
Sitten kaksi kissaa luikahtivat ulos pentutarhasta. He kulkivat hetken aikaa hiljaa pimeässä leirissä.
- Minäkin haluasin joskus tuollaisia pentuja, Hopeatassu naukui hiljaa:
- Eivätkö ne olisikin ihania.
- Se olisi kyllä ihanaa, Aurinkoviiksi naukaisi.
Aurinkoviiksi istahti aukiolle ihailemaan Hopeahäntää. Hopeatassu istui hänen viereensä. Kaksi kissaa istuivat hetken vaiti. Sitten Hopeatassu painoi päänsä Aurinkoviiksen lapaa vasten, ja kehräsi lempeästi.
//Hopea?
|
|
| Nimi: Kipinäturkki |
24.02.2017 18:29 |
Pentuni leikkivät pentutarhaan ulkopuolella. Pentujen leikki oli ihanaa katseltavaa.
"Nyt Takiaispentu ja Tulipentu ovat Aurinkoklaanilaisia ja minä ja Myrskypentu olemme Pilviklaanilaisia", Tiikeripentu määräsi. Tiikeripentu oli ollut ikään kuin pomopentu. Kolli on vanhin ja voimakkain. Muut tottelivat aina mukisematta, kaikkea, mitä pentu sanoi, mitä nyt Myrskypentu välillä yritti estää veljensä aikeet. Naaras oli ilmiselvästi fiksuin pentueesta. Hän ei mennyt sotkemaan parantajien varastoja vaan tuli aina kertomaan minulle, jos veljet tekivät tyhmyyksiä. Takiaispentukin vastusti yleensä Tiikeripennun ja Tulipennun suunnitelmia, mutta koska pentu oli niin ujo hän ei saanut usein ääntään tarpeeksi kuuluville, niin että kolli tempautui vähän väliä muiden mukaan haluamattaan. Tulipentu taas oli koko ajan Tiikeripennun rinnalla, teki kaikkea mitä Tiikeripentukin ja puolusti Tiikeripentua. Tiikeripentu ja Tulipentu joutuivatkin koko ajan hankaluuksiin. Pennut leikkivät taisteluleikkiään ja Pantteriturkki tuli luokseni.
"He kehittyvät hienosti", kolli maukui.
"Niin", vastasin.
"Pennut, päiväunien aika", huikkasin pennuilleni. Pikkuiset karvapallot pomppivat perässäni pentutarhaan.
"Kertoisitko taas Liitolehdestä", Tiikeripentu pyysi.
"Selvä", sanoin.
"No kun minä olin oppilas sain kuulla ennustuksesta. Ennustuksessa oli neljä kissaa. Kissat olivat minä, Aurinkoviiksi, Hopeatassu ja Jäätassu. Saimme selville, että Liitolehtikin liittyi ennustukseen, pahana. Me olimme hyvä ja meidän piti voittaa Liitolehti. Yritimme sabotoida hänen arviointiaan, mutta jäimme kiinni ja saimme rangaistukseksi olla leirissä kuun. Liitolehti pääsi varapäälliköksi. Hän uhkasi tappaa metsässä Hopeatassun ja jäi siitä kiinni. Sitten hänet karkoitettiin ja nyt hän vaeltelee metsässä", kerroin.
"Vau!" Tiikeripentu huudahti.
"Nyt nukkumaan", naukaisin lempeästi. Pennut käpertyivät viereeni ja pian kaikki olivat syvässä unessa. Minäkin laskin pääni alas ja nukahdin.
//UNTA//
Näin Tiikeripennun, Tulipennun, Myrskypennun ja Takiaispennun pienellä aukiolla.
"Vau! Me ollaan samassa unessa!" Tulipentu huudahti. Yhtäkkiä näin Liitolehden astuvan varjoista.
"Pennut varokaa! Liitolehti on tuolla!" varoitin pentuja. Se oli kuitenkin liian myöhäistä. Liitolehti kaappasi pentuni ja katosi varjoihin.
//HEREILLÄ//
Heräsin pentutarhassa. Kaikki pennu olivat jo hereillä.
"Emo, minä näin pelottavaa unta", Takiaispentu miukui.
"Tiedän kultaseni. Se oli kuitenkin vain unta", rauhoittelin pentuja. Minulla oli ikävä aavistus siitä, että uni oli käymässä toteen. |
|
| Nimi: Kipinäturkki |
24.02.2017 17:58 |
Makasin pentutarhassa. Olin juuri käynyt Purotulvan luona ja naaras oli sanonut, että pennut saattaisivat syntyä minä hetkenä hyvänsä. Olin siis nyt vain makoillut ja makoillut. Minulla oli väsy. Silmäni painuivat hitaasti kiinni.
//UNTA//
Tassuttelin metsässä. Pian vastaan tuli tummanruskea raidallinen pentu. Se lähti seuraamaan minua. Seuraavaksi vastaan tuli liekinvärinen pentu ja sekin lähti seuraamaan minua. Seuraava pentu oli musta ja sitä seuraava vaaleanruskea. Molemmat lähtivät seuraamaan minua. Sitten pennut katosivat yksitellen. Menin paniikkiin. Minne pennut olivat kadonneet?
//HEREILLÄ//
Tunsin supistuksen ravistelevan ruumistani. Rääkäisin. Pennut olisivat tulossa mailmaan. Purotulva ja Näätätassu olivat hetkessä vierelläni.
"Ole ihan rauhassa, kaikki menee hyvin", Purotulva rauhoitteli minua. Uusi supistus kävi nopeasti lävitseni. Sitten olo helpotti hetkeksi. Katsahdin parantajiin ja näin pienen tummanruskean raidallisen mytyn maassa. Ensimmäinen pentu! Seuraava pentukin tuli mailmaan onnellisesti. Se oli liekinvärinen. Olin onnellinen. Sitten tunsin kauheaa kipua. Seuraava pentu oli tulossa. Katsahdin taas pentujani ja näin, että uusin oli musta.
"Seuraava on viimeinen", Purotulva maukui rauhallisesti. Kipuaalto kävi taas lävitseni. Viimeinen pentu oli vaaleanruskea. Vedin henkeä. Synnytys oli ohi ja kaikki olivat selvinneet hienosti siitä. Katselin pentujani. Kaikki olivat niin pieniä ja ihania. Katsoin pentuja lempeästi. Pian Pantteriturkki työnsi nenänsä sisään.
"Saako tulla sisään?" kumppanini kysyi.
"Toki", naukaisin hellästi. Pantteriturkki työntyi sisään ja parantajat ulos.
"Onko niillä jo nimet?" Pantteriturkki kysyi ihastuksissaan.
"Ei, mutta ajattelin, että tuo naaras voisi olla Myrskypentu", sanoin osoittaen hännälläni mustaa pentua.
"Loput ovatkin sitten kolleja."
"Tuo näyttää Tiikeripennulta", Pantteriturkki sanoi ja töykkäisi hellästi tummanruskeaa pentua.
"Ja tuo Tulipennulta", minä sanoin ja näytin liekinväristä pentua.
"Entäs tuo?" Pantteriturkki kysyi ja osoitti hännällään vaaleanruskeaa pientä pentua.
"Voisiko se olla Takiaispentu?" naukaisin.
"Sopii", kumppanini maukui hyväksyvästi.
"Nyt meillä on sitten Tiikeripentu, Tulipentu, Myrskypentu ja Takiaispentu." Hymyilin Pantteriturkille. Pentumme olvat varmaan maailman suloisimmat. Pian kuulin Aurinkoviiksen äänen:
"Hei, onko siellä tilaa?"
"Ei kovin paljon, mutta tänne voi kyllä tulla", vastasin.
"Minä menen hetkeksi ulkopuolelle", Pantteriturkki sanoi ja teki tilaa Aurinkoviikselle ja Hopeatassulle.
"Oi kuinka suloisia. Onko niillä jo nimet?" Hopeatassu kehräsi.
"Toki, Tiikeripentu, Tulipentu, Myrskypentu ja Takiaispentu", luettelin ja osoitin jokaista pentua.
"Ihanat nimet", Aurinkoviiksi naukui.
"Ja onnea!" Hopeatassu huudahti.
"Kiitos", kehräsin.
"No niin, me emme vaivaa sinua tämän enempää", Aurinkoviiksi maukui samalla, kun poistui pesästä. Hymyilin hilpeästi ystävilleni. Pantteriturkki työntyi takaisin pesään.
"Minä vien Harmaatassun metsästämään. Tulen myöhemmin uudestaan", kolli maukui.
"Selvä", sanoin. Kun Pantteriturkki oli mennyt syvennyin katselemaan pentujani. Heistä kaikista tulisi isompina varmasti mainioita saalistajia ja taistelijoita. Olin varmaan koko maailman onnellisin emo. |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
24.02.2017 16:34 |
Aurinkoviiksi mietti mitä hän voisi tehdä seuraavaksi. Mietittyään hetken Aurinkoviiksi päätti mennä käymään pentutarhalle. Aurinkoviiksi työntyi sisään pentutarhaan. Pentutarha oli ihan melkein tyhjillään. Pesässä oli vain Kipinäturkki, joten Aurinkoviiksi mahtui hyvin sisään.
- Hei, Aurinkoviiksi naukui:
- Miten täällä menee?
- Paremmin kuin hyvin, Kipinäturkki maukui:
- Ihanan rauhallista ja oma pesä. Pantteriturkkikin hemmottelee minua kuin pentu.
- Oletkohan samaa mieltä kun pentusi ovat syntyneet, Aurinkoviiksi naukui epäilevästi:
- Kivimarja ainakin sanoi, että meinasi tulla hulluksi kun joutui olemaan eristyksissä ja loukossa leirissä yli kuusi kuukautta.
- Pyh, Kipinäturkki tuhahti:
- En minä ole sellainen. Kivimarja ehkä meinasi tulla hulluksi, mutta minä olen täysin erilainen.
- Niinpä niin, Aurinkoviiksi huokaisi:
- Tuota samaa Kivimarja vannotti. Aina vain:
- Minä ole erilainen kuin tuo. Kyllä minä tämän helposti kestän.
Aurinkoviiksi katsoi kiusoitellen Kipinäturkkia.
Kipinäturkki ryhtyi vastaiskuun:
- Hyvä sinun on sanoa. Kolli. Sinä se vaan metsästelet kuin mikäkin päällikkö, kun muut joutuvat eristykseen pentutarhaan.
- Mutta minähän olen varapäällikkö, Aurinkoviiksi kiusoitteli:
- Ja etkös sinä äskettäin sanonut, että tämä on ihan kivaa täällä pentutarhassa.
- Senkin rontti, Kipinäturkki tuhahti:
- Yrität olla paljonkin muita fiksumpi.
- No niin, Aurinkoviiksi maukui hieman vakavammin:
- Oletko kysynyt Purotulvalta milloin pentujesi pitäisi syntyä?
- Purotulva sanoi, että kyllä siihen vielä hetki kestää, Kipinäturkki naukui.
- No onnea sinulle, Aurinkoviiksi naukaisi:
- Minun täytyy nyt lähteä. Ei varapäällikön aika riitä jaaritteluun.
Kipinäturkki mulkaisi Aurinkoviikseä.
- Nähdään taas, Kipinäturkki naukaisi Aurinkoviikselle.
- Nähdään, Aurinkoviiksi huikkasi ennen kuin työntyi ulos aukiolle.
Kun Aurinkoviiksi meni katsomaan olivatko kaikki partiot jo lähteneet, Pantteriturkki tuli Aurinkoviiksen luokse.
- Onko Kipinäturkilla kaikki hyvin? Pantteriturkki kysyi:
- En ehtisi käydä nyt pentutarhassa kun Harmaatassu pitäisi viedä metsästämään.
- Paremmin kuin hyvin, Aurinkoviiksi maukui.
- Hienoa, musta kolli naukui:
- Käyn katsomassa häntä heti kun palaan metsästämästä.
- Hyvä ajatus, Aurinkoviiksi maukaisi:
- Hän näyttää siltä, että hän tarvitsisi hieman seuraa.
Pantteriturkki hymyili Aurinkoviikselle ja pujahti ulos leiristä. |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
24.02.2017 15:01 |
Aurinkoviiksi jakoi partioita aukiolla. Paatsamajalka tuli hänen luokseen Raitatassun kanssa.
- Voisinko mennä johonkin partioon Raitatassun kanssa? naaras kysyi.
Aurinkoviiksi ei ollut vieläkään ihan tottunut ajatukseen, että Kipinäturkki oli pentutarhassa odottamassa pentuja. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Kissat kasvoivat. Vuodenajat vaihtuivat.
- Voisit johtaa partion Aurinkoklaanin rajalle, Aurinkoviiksi naukui.
- Sopii, naaras naukui.
- Voisit ottaa mukaasi tietenkin Raitatassun, Malvahännän ja Hopeatassun.
- Selvä, lähdemmekö heti? Paatsamajalka kysyi.
- Lähtekää vain, Aurinkoviiksi naukui.
Sitten Aurinkoviiksi meni oppilaiden pesän ulkopuolelle ja huhuili:
- Aamutassu, herää.
Kesti hetken ennen kuin naaras kömpi ulos oppilaiden pesästä.
- Mitä teemme tänään? Aamutassu kysyi.
- Sinun pitäisi puhdistaa punkit klaanivanhimmista, Aurinkoviiksi naukui vakavasti, vaikka häntä hymyilytti.
- Äh, Aamutassu mutisi:
- Miksi aina minulle kaikkein inhottavimmat hommat. Ihan tyhmää.
- Älä viitsi, Aurinkoviiksi naukui ankarasti:
- Sitä paitsi Harmaatassu auttaa sinua.
- Hyvä, sitten kukaan ei ainakaan pääse härnäämään minua kun Raitatassukin on partiossa.
- Mene nyt tai emme enää ehdi metsästämään, Aurinkoviiksi maukui:
- Harmaatassu on jo siellä.
* Aamutassu laahustaa klaanivanhinten pesälle niin hitaasti, että Harmaatassu on jo lopettanut ennen kuin Aamutassu ehtii aloittaakaan. * Aurinkoviiksi ajatteli huvittuneesti. Sitten Aurinkoviiksi lähti tuoresaaliskasalle päin. |
|
| Nimi: Silverglow |
24.02.2017 13:38 |
Kokemuspisteet:
Kipinäturkki: 68!!
Aurinkoviiksi: 67!!
Hopeatassu: 39! |
|
| Nimi: Kipinäturkki |
24.02.2017 12:38 |
Heräsin hätkähtäen. Minne ne pennut olivat hävinneet? Olivatko ne minun? Olipaa ollut kertakaikkiaan kummallinen uni. Merkitsikö se sitä, että odotin pentuja? Ravistin päätäni. Olin luvannut viedä Raitatassun metsälle, mutta tassuani kivisti yhä. Nilkutin ulos. Raitatassu katseli sotureiden pesälle aukiolla.
"Valitan, minä en voikaan viedä sinua metsälle, mutta voit varmaan mennä Pantteriturkin kanssa", naukaisin.
"Selvä", oppilaani maukui ja kipitti pois. Raahustin parantajan pesälle.
"Sattuuko jalkaasi vielä?" Purotulva maukui ennen kun ehdin sanoa mitään. Nyökkäsin. Parantaja alkoi tutkia käpälääni.
"Sinun kannattaa kokeilla astua sillä. Vaikka se ei onnistuisi, sinun on yritettävä joka päivä uudestaan", Purotulva sanoi mietteliäästi. Parantaja tuijotti minua oudosti.
"Onko jokin vialla?" kysyin.
"No, sinä saatat järkyttyä vähän, mutta...", Purotulva epäröi.
"Sinä odotat pentuja." Katsoin parantajaa suu auki.
"Mitä! Milloin ne syntyvät?" huudahdin.
"En osaa sanoa tarkalleen, mutta sinun pitää muuttaa pian pentutarhaan", Purotulva sanoi varovasti. En enään muistanutkaan jalkaani. Odotin pentuja! Se oli niin ihanaa!
"Kiitos tiedosta!" sanoin. Sitten hyppelin ulos pesästä. Näin Aurinkoviiksen ja Hopeatassun ruokailemassa aukiolla. Juoksin heidän luokseen.
"Arvatkaa mitä! Minä odotan pentuja!" huudahdin onnellisena. Varapäällikkö ja oppilas katsoivat minua.
"Ihanaa", Hopeatassu kehräsi.
"Entä ne unet", Aurinkoviiksi maukui epävarmasti.
"Minä suojelen kyllä heitä", sanoin rohkeasti. Hyppelin päällikön pesälle.
"Saanko tulla sisään?" huusin.
"Saa", kuului vastaus. Astelin sisälle.
"Minä odotan pentuja. Voisiko Raitatassulle keksiä jonkun toisen mestarin, kun muutan pentutarhaan?" sanoin Suurtähdelle.
"Onnea. Sopiiko jos Paatsamajalasta tulee hänen mestarinsa?" Suurtähti kysyi.
"Mainiosti!" naukaisin. Tassuttelin aukiolle. Aurinkoviiksi ja Hopeatassu juttelivat Jäätassun kanssa. Päättelin, että he puhuivat pennuistani, sillä he vilkuilivat välillä minua. Raitatassu, Harmaatassu ja Pantteriturkki tulivat juuri sopivasti leiriin. Juoksin kumppanini vierelle.
"Arvaa mitä. Minä saan pentuja!" kehräsin.
"Vau, toiveemme toteutui", Pantteriturkki maukui. Oppilaani katsoi minua.
"Entä minä?" tuo kysyi.
"Paatsamajalka kouluttaa sinua", sanoin lempeästi. Raitatassu nyökkäsi hyväksyvästi. Sitten minä ja Pantteriturkki menimme tekemään minulle makuupaikalleni pentutarhaan. Tämä oli varmaan elämäni onnellisin päivä.
//minne pentuhakemuksen voi tehdä? |
Vastaus:
Vastasin kysymykseesi tarinaviekussa! ;3
-Silverglow |
|
| Nimi: Aurinkoviiksi |
24.02.2017 11:07 |
- Ethän kuole Liitolehden takia? Hopeatassu kysyi.
- No, Aurinkoviiksi vastasi kiusoittelevasti:
- Ainakin yritän olla kuolematta.
Hopeatassu läimäytti Aurinkoviikseä leikillään.
- Tämä on oikeasti vakavaa, naaras maukui hiljaa:
- Onkohan Kipinäturkki nähnyt enneunia?
- En tiedä, Aurinkoviiksi vastasi:
- Voinkin kysyä häneltä kun hän herää.
- Selvä, Hopeatassu naukui:
- Nähdään myöhemmin.
Aurinkoviiksi lähti sotureiden- ja Hopeatassu oppilaiden pesälle päin. Kipinäturkki nukkui vielä. Aurinkoviiksi töykkäsi naarasta käpälällään.
- Mitä, musta naaras haukotteli samalla kun nousi ylös.
- Oletko nähnyt enneunia? Aurinkoviiksi kysyi.
- Taisin juuri nähdä yhden, Kipinäturkki naukui hiljaa:
- Olimme pentutarhassa. Minä ja Hopeatassu. Meillä oli pennut vierellämme. Mutta vain hetken sillä sitten pennut katosivat. Kukaan ei ollut ottanut niitä. Pennut olivat vain haihtuneet pois kuin sumu.
- Hopeatassukin on nähnyt unia, ja minä, Aurinkoviiksi naukui:
- Kaikissa unissa on sama viesti: Suojele pentuja.
- Se on totta, mutta miten pentuja voi suojella jos ne vain häviävät.
- En tiedä, mutta ei murehdita sitä nyt. Täytyy hoitaa partiotkin.
- Niin tietenkin, Kipinäturkki naukui:
- Jos en tule aamupartioon niin saisinko nukkua vielä hetken. En ole nukkunut tänä yönä kovin hyvin.
- Ajattelin, että olisit voinut mennä aamupartioon, mutta jos sinua väsyttää niin otan tilallesi jonkun muun.
- Kiitos, Kipinäturkki maukui.
Sitten naaras vaipui uneen. Aurinkoviiksi tassutteli hiljaa pois sotureidenpesästä. Malvahäntä oli juuri etsimässä Hopeatassua. Aurinkoviiksi tassutteli kollin luo ja maukui:
- Haluaisitko johtaa aamupartion joelta Aurinkoklaanin rajalle.
- Selvä, kolli naukui.
- Ota mukaasi Hopeatassu, Kuisketuuli, Hallatassu ja Ruusulehti.
- Sopii, Malvahäntä naukui ja lähti kokoamaan partiotaan.
Aurinkoviiksi etsi Aamutassun ja naukui naaraalle:
- Lähdemme harjoittelemaan metsästystä.
- Kivaa, Aamutassu huudahti.
- Sitten lähdetään, Aurinkoviiksi maukui.
Aurinkoviiksi ja Aamutassu kulkivat metsän läpi, ja pysähtyivät saniaispehkon viereen.
- Eli, Aurinkoviiksi naukui:
- Hiivitään kevyesti paino takajaloilla kohti saalista. Kun ollaan suunnilleen hännän mitan päässä, voi loikata. Kannattaa katsoa ettei hirveästi talloisi risuja sillä saalis kuulee pienimmänkin risahduksen. Katso näin.
Aurinkoviiksi lähti hiipimään kohti pientä peltomyyrää joka kaivoi tunnelia. Kun Aurinkoviiksi oli melkein hännänmitan päässä hän jännitti lihaksensa, ja loikkasi myyrän niskaan. Aurinkoviiksi puraisi myyrän veltoksi.
- Vau, Aamutassu henkäisi:
- Saanko minä kokeilla nyt?
- Kokeile vain, Aurinkoviiksi naukui.
Aamutassu hiipi kohti hiirtä. Huonoksi onneksi hiiri kuitenkin huomasi Aamutassun liian aikaisin, ja luikahti pakoon.
- Voi hiirenpapanat, Aamutassu tuhahti.
- Ei se haittaa, Aurinkoviiksi lohdutti:
- Yritä toinen kerta.
Aamutassu haisteli ilmaa ja lähti hiipimään kohti rastasta. Rastas keskittyi täysin puuhaansa eikä huomannut oppilasta ennen kuin oli liian myöhäistä. Aamutassu puraisi saaliiltaan nopeasti hengen, ja asteli ylpeänä mestarinsa luo.
- Hieno nappaus, Aurinkoviiksi kehui oppilastaan:
- Lähdetään nyt leiriin.
Aamutassu seurasi Aurinkoviikseä joka käveli rauhallisesti kohti leiriä. Leirissä Kivimarja oli heti Aamutassua vastassa.
- Katso, sain ensimmäisen saaliini, Aamutassu naukui ylpeästi.
- Hienoa, Kivimarja kehräsi ja nuolaisi tyttärensä päätä.
Aurinkoviiksi suuntasi tuoresaaliskasalle, ja otti itselleen myyrän. Myös Kipinäturkki oli syömässä.
- Sujuuko Raitatassun koulutus hyvin? Aurinkoviiksi kysyi.
- Hän edistyy todella hienosti, Kipinäturkki naukui. |
|
|
|
